Tekoälyn hyödyntämisen vaikutukset demokratiaan
Järvinen, Jani (2024)
Järvinen, Jani
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121937429
Tiivistelmä
Tekoälyn käyttö lisääntyy yhteiskunnassa ja sen luoma murros vaikuttaa monilla tavoilla yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ihmiset pelkäävät töiden menettämistä, lainsäätäjät rajoittavat tekoälyn käyttöä sekä dystooppisia tulevaisuuskuvia esitetään iltapäivälehdissä. Täten tekoäly vaikuttaa varmasti myös siihen, kuinka demokratia yhteiskunnallisena mallina ja ideaalina toimii. Tässä opinnäytetyössä halutaan päätutkimuskysymyksenä tarkastella yleisesti sitä, miten tekoälyn hyödyntäminen vaikuttaa demokratiaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan päätutkimuskysymykseen alatutkimuskysymysten kautta, joissa pohditaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten tekoälyä yhteiskunnassa sovelletaan ja kuinka se voi parantaa tai kaventaa demokratiaa sekä millä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä voidaan hyödyntää tekoälyä niin, että se tukee demokratiaa. Opinnäytetyössä demokratiaa ei tarkastella vain hallinnollisena muotona tai ideaalina, vaan määritellään demokraattiset periaatteet, joiden kautta tekoälyn vaikutuksia demokratiaan voidaan tarkastella.
Tietoperustassa käytiin läpi tekoälyn ja demokratian käsitteet, joiden pohjalta siirryttiin empiiriseen osaan kuvailemaan kuvailevaa kirjallisuuskatsausta tutkimusmetodina. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseen käytettiin lähdekirjallisuuden löytämiseen SAGE Journals -artikkelitietokantaa sekä Google Search-hakukonetta. Näistä valittiin sopivat lähteet eri haku- ja valintakriteereillä tutkimuskysymyksiin vastaamista varten ja luotiin yhteenveto siitä, mikä lähde vastaa mihinkin alatutkimuskysymykseen. Artikkelit käytiin lopuksi tarkemmin läpi ja poimittiin tarvittavat tiedot tutkimuskysymyksien vastaamista varten. Lähteiden tarkemman läpikäynnin jälkeen tehtiin analyysia siitä, millä tavoilla lähteistä löydettävät asiat vaikuttivat tietoperustassa määriteltyihin demokraattisiin periaatteisiin ja tätä kautta demokratiaan.
Tulosten perusteella pystyttiin toteamaan, että tekoälyä hyödynnetään monilla yhteiskunnan osa-alueilla niin, että se vaikutti demokratiaan. Sen negatiivisia vaikutuksia demokratialle oli enemmän kuin positiivisia ja tekoälysovellutukset voi aiheuttaa samaan aikaan positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia demokratialle. Toisaalta oikeilla yhteiskunnallisilla toimenpiteillä ja kansalaisten sekä eri tahojen osallistamisella sen suunnitteluun, omistamiseen, valvontaan sekä hyödyntämiseen, sen negatiivisia vaikutuksia demokratiaan voitiin lähdekirjallisuuden perusteella vähentämään.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia tarkemmin sitä, kuinka tekoälyllä voidaan luoda tasa-arvoisempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi tunnistamalla tekoälyn suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa kohtia, joissa ihmisen subjektiivisuus vaikuttaa tekoälyn tuottamaan lopputulokseen.
Opinnäytetyössä pyritään vastaamaan päätutkimuskysymykseen alatutkimuskysymysten kautta, joissa pohditaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten tekoälyä yhteiskunnassa sovelletaan ja kuinka se voi parantaa tai kaventaa demokratiaa sekä millä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä voidaan hyödyntää tekoälyä niin, että se tukee demokratiaa. Opinnäytetyössä demokratiaa ei tarkastella vain hallinnollisena muotona tai ideaalina, vaan määritellään demokraattiset periaatteet, joiden kautta tekoälyn vaikutuksia demokratiaan voidaan tarkastella.
Tietoperustassa käytiin läpi tekoälyn ja demokratian käsitteet, joiden pohjalta siirryttiin empiiriseen osaan kuvailemaan kuvailevaa kirjallisuuskatsausta tutkimusmetodina. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseen käytettiin lähdekirjallisuuden löytämiseen SAGE Journals -artikkelitietokantaa sekä Google Search-hakukonetta. Näistä valittiin sopivat lähteet eri haku- ja valintakriteereillä tutkimuskysymyksiin vastaamista varten ja luotiin yhteenveto siitä, mikä lähde vastaa mihinkin alatutkimuskysymykseen. Artikkelit käytiin lopuksi tarkemmin läpi ja poimittiin tarvittavat tiedot tutkimuskysymyksien vastaamista varten. Lähteiden tarkemman läpikäynnin jälkeen tehtiin analyysia siitä, millä tavoilla lähteistä löydettävät asiat vaikuttivat tietoperustassa määriteltyihin demokraattisiin periaatteisiin ja tätä kautta demokratiaan.
Tulosten perusteella pystyttiin toteamaan, että tekoälyä hyödynnetään monilla yhteiskunnan osa-alueilla niin, että se vaikutti demokratiaan. Sen negatiivisia vaikutuksia demokratialle oli enemmän kuin positiivisia ja tekoälysovellutukset voi aiheuttaa samaan aikaan positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia demokratialle. Toisaalta oikeilla yhteiskunnallisilla toimenpiteillä ja kansalaisten sekä eri tahojen osallistamisella sen suunnitteluun, omistamiseen, valvontaan sekä hyödyntämiseen, sen negatiivisia vaikutuksia demokratiaan voitiin lähdekirjallisuuden perusteella vähentämään.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia tarkemmin sitä, kuinka tekoälyllä voidaan luoda tasa-arvoisempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi tunnistamalla tekoälyn suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa kohtia, joissa ihmisen subjektiivisuus vaikuttaa tekoälyn tuottamaan lopputulokseen.