Hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Abstract

Suomen väestörakenteen ikääntyessä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon siirtyessä uusien hyvinvointialueiden vastuulle ovat hoidon laatu ja oikea-aikainen hoito nousseet runsaasti uutisotsikoihin. Riittävän ajoissa tehty hoitotahto helpottaisi laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon järjestämistä siinä tilanteessa, kun kroonisen sairauden tai äkillisen tajuttomuuden vuoksi asiakkaan oman tahdon selvittäminen on mahdotonta. Myös läheisten näkemys hoidon laadusta paranisi, kun asiakkaan oma tahto olisi selvitetty ja kirjattu viralliseen potilastietojärjestelmään helposti hoitotyöntekijöiden saataville. Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskuksella on tahtotila turvata ikääntyneen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja laadukas hoito sairauden vaikeusasteesta ja diagnoosista riippumatta. Opinnäytetyön aiheena on iäkkäiden hoidon laadun ja asiakaslähtöisyyden edistäminen hoitotahdon puheeksi ottamista kehittämällä ja tavoitteena on kehittää hoitotahdon puheeksi ottamista Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka muodostui neljästä käytännönläheisestä syklistä. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata hoitotahdon puheeksi ottamisen nykytilannetta Ylä-Savon alueella teemahaastattelun avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, miten työntekijät kokevat hoitotahdon puheeksi ottamisen toteutuvan tällä hetkellä? Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla ja aineistosta nousi uusi tutkimuskysymys, miten kehittäisitte hoitotahdon puheeksi ottamisen prosessia? Analyysin perusteella selvisi, että työntekijät kokevat haasteita hoitotahdon puheeksi ottamisessa oikean ajoituksen määrittelyn sekä selkeiden ohjeiden puuttumisen vuoksi. Kehitysideoiksi aineistoa analysoitaessa nousivat hoitotahdon oikea-aikainen puheeksi ottaminen sekä prosessin selkeyttäminen.

Toisessa syklissä oli ensimmäisen syklin tulosten perusteella tarkoitus kartoittaa tutkimustietoon perustuen paras ajankohta hoitotahdon puheeksi ottamiselle. Syklin aikana toteutettavaa järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta ohjasi tutkimuskysymys, milloin iäkkään hoitotahdon puheeksi ottaminen on vaikuttavinta suorittaa? Kirjallisuuskatsauksen tulokset analysoitiin myös induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin perusteella tunnistettiin sekä hyötyjä että haittoja liian aikaisin tai liian myöhään tapahtuvalle hoitotahdon puheeksi ottamiselle, joten yhtä oikeaa aikaa sille on mahdotonta määritellä. Tulosten perusteella tautikohtaiset ennusteet, hyvä hoitosuhde ja keskusteluun valmistautuminen etukäteen helpottavat hoitotahdon puheeksi ottamista.

Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelma, joka luotiin syklin aikana toteutettavassa moniammatillisessa kehittävän vertaiskäynnin työpajassa. Syklin toimintaa ohjaava kehittämiskysymys oli, miten hoitotahdon puheeksi ottamista kehitetään? Yhdessä henkilöstön kanssa etäyhteydellä järjestetyissä työpajoissa tutkija laati hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelman, jonka tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat prosessikuvauksen selkeyttäminen ja ajankohtaisten ohjeiden vakiinnuttaminen käytännön hoitotyöhön.

Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jonka avulla tämän kehittämistyön aikana saatu kehittämisen suunnitelma siirretään osaksi käytännön hoitotyötä. Sykliä ohjaavana kehittämiskysymyksenä oli, miten hoitotahdon puheeksi ottamisen kehittämisen suunnitelma implementoidaan käytäntöön Ottawa-mallin mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueella? Implementointisuunnitelma on laadittu, jotta kehittämistyön tuloksia voitaisiin hyödyntää opinnäytetyön tavoitteen mukaisesti. Jatkotutkimusaiheiksi opinnäytetyön tulosten perusteella nousivat tutkimuskysymykset: miten hoidon laatu ja asiakaslähtöisyys ovat muuttuneet toiminnan kehittämisen myötä sekä miten hoitotahdon puheeksi ottaminen toteutuu kehittämisen suunnitelman implementoinnin jälkeen?