Hybridityön malli työhyvinvoinnin edistäjänä : pinkfix ky
Heiskanen, Henna (2024)
Heiskanen, Henna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433057
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla oli hybridityön yleistyminen ja sen vaikutus työhyvinvointiin. Hybridimallin ja etätyön merkitys korostuivat erityisesti pandemian aikana, mikä loi uusia haasteita työn organisoinnille ja johtamiselle. Työn tavoitteena oli tutkia, miten hybridityön malli vaikutti työntekijöiden hyvinvointiin ja sitoutumiseen sekä löytää keinoja hybridityön johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi selvitettiin, miten työntekijät kokivat itseohjautuvuuden tarpeen etätyössä ja millaisia viestinnällisiä haasteita hybridityö toi mukanaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suoritettiin sellaisten mikroyritysten työntekijöille, jotka työskentelivät hybridimallissa. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jolloin aineistosta muodostettiin keskeisiä teemoja, kuten työhyvinvointi, itseohjautuvuus ja viestinnän sujuvuus hybridityössä. Näiden teemojen pohjalta hahmotettiin, miten hybridityö vaikutti työn hallintaan, jaksamiseen ja tiimin yhteisöllisyyteen.
Tulokset osoittivat, että hybridityön mahdollistama joustavuus tuki työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisäsi työtyytyväisyyttä ja motivaatiota. Etätyö koettiin joustavana, mutta sen mukana tuomat haasteet, kuten fyysisen läsnäolon puute ja vähentynyt spontaani viestintä, heikensivät yhteisöllisyyttä. Työntekijät arvostivat itsenäistä päätöksentekoa ja kokivat etätyössä mahdollisuuden hallita työtään tehokkaasti. Itseohjautuvuus nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kannalta, ja digitaaliset työkalut tukivat tehokkaasti viestintää.
Johtopäätöksinä todettiin, että hybridityö lisää joustavuutta ja sitoutumista, mutta sen onnistuminen edellyttää esihenkilöiltä aktiivista vuorovaikutusta tiimin kanssa. Ehdotuksena esitettiin, että yhteisöllisyyttä voitaisiin tukea säännöllisillä tiimitapaamisilla ja palautekeskusteluilla sekä tarjoamalla työntekijöille riittävä tuki itseohjautuvuuden vahvistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka suoritettiin sellaisten mikroyritysten työntekijöille, jotka työskentelivät hybridimallissa. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jolloin aineistosta muodostettiin keskeisiä teemoja, kuten työhyvinvointi, itseohjautuvuus ja viestinnän sujuvuus hybridityössä. Näiden teemojen pohjalta hahmotettiin, miten hybridityö vaikutti työn hallintaan, jaksamiseen ja tiimin yhteisöllisyyteen.
Tulokset osoittivat, että hybridityön mahdollistama joustavuus tuki työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisäsi työtyytyväisyyttä ja motivaatiota. Etätyö koettiin joustavana, mutta sen mukana tuomat haasteet, kuten fyysisen läsnäolon puute ja vähentynyt spontaani viestintä, heikensivät yhteisöllisyyttä. Työntekijät arvostivat itsenäistä päätöksentekoa ja kokivat etätyössä mahdollisuuden hallita työtään tehokkaasti. Itseohjautuvuus nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kannalta, ja digitaaliset työkalut tukivat tehokkaasti viestintää.
Johtopäätöksinä todettiin, että hybridityö lisää joustavuutta ja sitoutumista, mutta sen onnistuminen edellyttää esihenkilöiltä aktiivista vuorovaikutusta tiimin kanssa. Ehdotuksena esitettiin, että yhteisöllisyyttä voitaisiin tukea säännöllisillä tiimitapaamisilla ja palautekeskusteluilla sekä tarjoamalla työntekijöille riittävä tuki itseohjautuvuuden vahvistamiseksi.