Ulkoasiainhallinnon henkilöstön turvallisuuskoulutuksen tarve
Tammi, Päivi (2006)
Tammi, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061455
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä aiheista ulkoasiainhallinnon henkilöstö omien näkemystensä mukaan tarvitsee turvallisuuskoulutusta. Lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin hahmottaa henkilöstön turvallisuustietämyksen ja -osaamisen tasoa, henkilöstön näkemyksiä tämänhetkisestä turvallisuuskoulutuksesta; sen määrästä, laadusta ja järjestämisestä, sekä henkilöstön turvallisuusasenteita. Kun tiedetään, miten hyvin henkilöstö hallitsee turvallisuusasiat ja millaista turvallisuuskoulutusta henkilöstö omien näkemystensä mukaan tarvitsee, turvallisuuskoulutus osataan jatkossa suunnata paremmin oikeille henkilöstöryhmille tarpeellisista aiheista ja oikealla tavalla.
Tutkimuksen alussa tehtiin neljä teemahaastattelua, jotta saataisiin parempaa kuvaa henkilöstön näkemyksistä. Varsinainen tutkimus toteutettiin e-lomakekyselynä, joka lähetettiin koko ulkoasiainhallinnon henkilöstölle edustustoineen. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin edustustojen paikalta palkatut työntekijät. Kysely lähetettiin siis 1667:lle henkilölle, joista 566 vastasi. Vastausprosentiksi saatiin täten 34. Ensin tutkimuksen tuloksista tarkasteltiin muuttujien välisiä mahdollisia korrelaatioita, mutta koska niitä ei merkittävästi löytynyt, purettiin tuloksia ristiintaulukoimalla. Kirjallisuusselvitystä apuna käyttäen tulokset analysoitiin ja niistä tehtiin johtopäätökset.
Tutkimuksen tulosten mukaan ulkoasiainhallinnon henkilöstö arvostaa turvallisuuden melko korkealle. Henkilöstön turvallisuustietoisuus on suhteellisen hyvä ja sen parantamiseen suhtaudutaan suopeasti. Edustustojen henkilöstö on kautta linjan hieman turvallisuustietoisempaa kuin ministeriön henkilöstö. Koulutustarpeet vaihtelivat taustamuuttujasta riippuen, kuitenkin siten, että kohdemaiden turvallisuus ja toiminta kriisitilanteissa olivat aina tärkeimmiksi arvioiduimmat. Turvallisuuskoulutusta pidetään ulkoasiainhallinnossa hyvin tärkeänä ja sitä halutaan jatkossa entistä enemmän. Turvallisuustoimintaan kaivataan muutenkin lisää resursseja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyvin hyödyntää turvallisuuskoulutusta kehitettäessä.
Tutkimuksen tilaajana toimi ulkoasiainministeriön turvallisuusyksikkö. Turvallisuusyksikkö tarjosi myös asiantuntija-apua sekä ohjausta (Jere Peltonen) tutkimuksen toteuttamisessa. Kyselyn teknisessä toteutuksessa ja tulosten käsittelyssä avusti toimistosihteeri Sirkku Kärki. Tutkimus toteutettiin turvallisuuspäällikkö Erkki Väätäisen valvonnassa.
Avainsanat turvallisuus, turvallisuuskoulutus, ulkoasiainhallinto, henkilöstö ja kyselytutkimus
Tutkimuksen alussa tehtiin neljä teemahaastattelua, jotta saataisiin parempaa kuvaa henkilöstön näkemyksistä. Varsinainen tutkimus toteutettiin e-lomakekyselynä, joka lähetettiin koko ulkoasiainhallinnon henkilöstölle edustustoineen. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin edustustojen paikalta palkatut työntekijät. Kysely lähetettiin siis 1667:lle henkilölle, joista 566 vastasi. Vastausprosentiksi saatiin täten 34. Ensin tutkimuksen tuloksista tarkasteltiin muuttujien välisiä mahdollisia korrelaatioita, mutta koska niitä ei merkittävästi löytynyt, purettiin tuloksia ristiintaulukoimalla. Kirjallisuusselvitystä apuna käyttäen tulokset analysoitiin ja niistä tehtiin johtopäätökset.
Tutkimuksen tulosten mukaan ulkoasiainhallinnon henkilöstö arvostaa turvallisuuden melko korkealle. Henkilöstön turvallisuustietoisuus on suhteellisen hyvä ja sen parantamiseen suhtaudutaan suopeasti. Edustustojen henkilöstö on kautta linjan hieman turvallisuustietoisempaa kuin ministeriön henkilöstö. Koulutustarpeet vaihtelivat taustamuuttujasta riippuen, kuitenkin siten, että kohdemaiden turvallisuus ja toiminta kriisitilanteissa olivat aina tärkeimmiksi arvioiduimmat. Turvallisuuskoulutusta pidetään ulkoasiainhallinnossa hyvin tärkeänä ja sitä halutaan jatkossa entistä enemmän. Turvallisuustoimintaan kaivataan muutenkin lisää resursseja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyvin hyödyntää turvallisuuskoulutusta kehitettäessä.
Tutkimuksen tilaajana toimi ulkoasiainministeriön turvallisuusyksikkö. Turvallisuusyksikkö tarjosi myös asiantuntija-apua sekä ohjausta (Jere Peltonen) tutkimuksen toteuttamisessa. Kyselyn teknisessä toteutuksessa ja tulosten käsittelyssä avusti toimistosihteeri Sirkku Kärki. Tutkimus toteutettiin turvallisuuspäällikkö Erkki Väätäisen valvonnassa.
Avainsanat turvallisuus, turvallisuuskoulutus, ulkoasiainhallinto, henkilöstö ja kyselytutkimus