Selvitys hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisesta Jyväskylässä ja Tilapalvelun rakennuksissa
Tarmo, Tuula-Maria (2024)
Tarmo, Tuula-Maria
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112830948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112830948
Tiivistelmä
Jyväskylän kaupunki tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2030. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hiilineutraalisuustavoitetta toteutettiin Jyväskylässä ja selvityksen toimeksiantajan Jyväskylän Tilapalvelun rakennuksissa. Tarkoituksena oli myös kartoittaa tärkeimmät toimenpiteet, joita Jyväskylässä ja Tilapalvelun rakennuksissa oli tehty uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Sen lisäksi pyrkimyksenä oli löytää seuraavia, taloudellisesti järkeviä toimenpiteitä hiilineutraalisuustavoitteen edistämiseksi.
Tutkimuksen toteutukseen käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistämistä eli triangulaatiota. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta, haastattelututkimuksesta ja määrällisestä tutkimuksesta. Kirjoitettujen lähteiden tietoperustaa syvennettiin kolmen, Jyväskylän kaupungissa työskentelevän asiantuntijan puolistrukturoidun haastattelun avulla. Kaupungin kiinteistöjen sähköisistä tietokannoista ja Kets- toimenpiteiden toteuttamisesta saatiin numeerisia tietoja, joita käsiteltiin määrällisten menetelmien avulla.
Jyväskylän hiilineutraalisuustavoitteen toteutusta on mahdollista seurata kaikille avoimen Ympäristövahdin avulla. Alvan kaukolämmön ja sähkön tuotannon hiilineutraalisuustavoite vuonna 2030 toimii tärkeimpänä kokonaistavoitteen toteuttajana, ja siitä hyötyvät sekä Jyväskylän kaupunki, että Tilapalvelun kiinteistöt. Alvan toimet ovat vaikuttavia ja tehokkaita. Sen sijaan muut, pienemmän kokoluokan hiilineutraalisuustoimet kaupungissa ja Tilapalvelun kiinteistöissä vaatisivat aktivoimista. Taloudellisesti kannattaviksi tiedettyjen toimenpiteiden toteutus on ollut varsinkin tämän vuosikymmenen aikana hidasta. Hiilineutraalisuustavoitteen toteutuminen ei ole itsestään selvää. Sen vuoksi olisi perusteltua tehdä myös pienemmän kokoluokan investointeja uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Jyväskylässä on arvioitu hiilineutraalisuustavoitetta edellisen kerran vuonna 2021. Päämäärän saavuttaminen vaatisi kuitenkin säännöllistä tarkastelua ja arviointia. Jatkotutkimusehdotuksina esille nousevat erityisesti biokaasun tuotantopotentiaalin ja jakelun parantaminen, pilottien kehittäminen ja toteuttaminen sekä nollaenergiarakentamiseen sekä vetystrategiaan tähtäävät toimet.
Tutkimuksen toteutukseen käytettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistämistä eli triangulaatiota. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta, haastattelututkimuksesta ja määrällisestä tutkimuksesta. Kirjoitettujen lähteiden tietoperustaa syvennettiin kolmen, Jyväskylän kaupungissa työskentelevän asiantuntijan puolistrukturoidun haastattelun avulla. Kaupungin kiinteistöjen sähköisistä tietokannoista ja Kets- toimenpiteiden toteuttamisesta saatiin numeerisia tietoja, joita käsiteltiin määrällisten menetelmien avulla.
Jyväskylän hiilineutraalisuustavoitteen toteutusta on mahdollista seurata kaikille avoimen Ympäristövahdin avulla. Alvan kaukolämmön ja sähkön tuotannon hiilineutraalisuustavoite vuonna 2030 toimii tärkeimpänä kokonaistavoitteen toteuttajana, ja siitä hyötyvät sekä Jyväskylän kaupunki, että Tilapalvelun kiinteistöt. Alvan toimet ovat vaikuttavia ja tehokkaita. Sen sijaan muut, pienemmän kokoluokan hiilineutraalisuustoimet kaupungissa ja Tilapalvelun kiinteistöissä vaatisivat aktivoimista. Taloudellisesti kannattaviksi tiedettyjen toimenpiteiden toteutus on ollut varsinkin tämän vuosikymmenen aikana hidasta. Hiilineutraalisuustavoitteen toteutuminen ei ole itsestään selvää. Sen vuoksi olisi perusteltua tehdä myös pienemmän kokoluokan investointeja uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Jyväskylässä on arvioitu hiilineutraalisuustavoitetta edellisen kerran vuonna 2021. Päämäärän saavuttaminen vaatisi kuitenkin säännöllistä tarkastelua ja arviointia. Jatkotutkimusehdotuksina esille nousevat erityisesti biokaasun tuotantopotentiaalin ja jakelun parantaminen, pilottien kehittäminen ja toteuttaminen sekä nollaenergiarakentamiseen sekä vetystrategiaan tähtäävät toimet.