Kokemuksellinen hyvinvointi : Mitä 65–74-vuotiaat kertovat hyvinvoinnistaan
Niiranen-Linkama, Päivi; Kuru, Tiina (2014)
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-478-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-478-7
Tiivistelmä
Raportti on kuvaus osahankkeesta, joka toteutettiin osana EAKR-rahoitteista Hyvinvointialan soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen -hanketta. Osahankkeen tavoite oli hyvinvointialan tiedontuotanto ja tiedon levittämisen käytänteiden vahvistaminen. Tiedon levittämistä vahvistettiin muun muassa julkaisutoiminnalla. Tiedontuotannon teemaksi valittiin yhteistyössä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa kokemuksellisen hyvinvointitiedon kerääminen senioriväestöltä Mikkelin alueella. Osahanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä edellä mainitun yhteistyötahon edustajien kanssa.
Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin selvitys 65–74-vuotiaiden kuntalaisten kokemuksista hyvinvoinnistaan. Vastauksia saatiin yhteensä 159, joista 125 vastaajaa kuului valittuun ikäryhmään. Kysely toteutettiin sähköisenä webropol-kyselynä sekä sosionomiopiskelijoiden suorittamina lomakehaastatteluina. Tutkimustehtävänä oli selvittää seniorien kokemusta hyvinvoinnistaan ja arvioita sen kehittymisestä tulevaisuudessa. Lisäksi haluttiin selvittää hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyvinvointipalvelujen käyttöä.
Vastaajat kokivat hyvinvointinsa pääosin hyväksi. Tulosten mukaan hyvinvoinnin keskeisiksi tekijöiksi muotoutuivat hyvät sosiaaliset suhteet, erityisesti perhe, terveys ja kunnosta huolehtiminen sekä mielekkäät harrastus- ja osallistumismahdollisuudet. Vastaajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vain vähän, mutta arvioivat tarvitsevansa niitä lisääntyvästi. Tulosten mukaan mutkattomat osallistumismahdollisuudet yhteiseen toimintaan sekä mielekkäät liikunta- ja kulttuuriharrastukset ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Pääosa vastaajista oli Mikkelistä. Muiden kuntien vastauksia saatiin niin vähän, ettei niitä ole analysoitu erikseen. Raportin alkuosaan on koottu teoreettinen katsaus hyvinvoinnin käsitteeseen kokemuksellisen hyvinvoinnin kannalta. Pohdintaosiossa arvioidaan saatua tulosta ja kokemustiedon käyttämistä palvelujen kehittämisessä sekä käyttäjien osallisuuden tukemisessa.
Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin selvitys 65–74-vuotiaiden kuntalaisten kokemuksista hyvinvoinnistaan. Vastauksia saatiin yhteensä 159, joista 125 vastaajaa kuului valittuun ikäryhmään. Kysely toteutettiin sähköisenä webropol-kyselynä sekä sosionomiopiskelijoiden suorittamina lomakehaastatteluina. Tutkimustehtävänä oli selvittää seniorien kokemusta hyvinvoinnistaan ja arvioita sen kehittymisestä tulevaisuudessa. Lisäksi haluttiin selvittää hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyvinvointipalvelujen käyttöä.
Vastaajat kokivat hyvinvointinsa pääosin hyväksi. Tulosten mukaan hyvinvoinnin keskeisiksi tekijöiksi muotoutuivat hyvät sosiaaliset suhteet, erityisesti perhe, terveys ja kunnosta huolehtiminen sekä mielekkäät harrastus- ja osallistumismahdollisuudet. Vastaajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vain vähän, mutta arvioivat tarvitsevansa niitä lisääntyvästi. Tulosten mukaan mutkattomat osallistumismahdollisuudet yhteiseen toimintaan sekä mielekkäät liikunta- ja kulttuuriharrastukset ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Pääosa vastaajista oli Mikkelistä. Muiden kuntien vastauksia saatiin niin vähän, ettei niitä ole analysoitu erikseen. Raportin alkuosaan on koottu teoreettinen katsaus hyvinvoinnin käsitteeseen kokemuksellisen hyvinvoinnin kannalta. Pohdintaosiossa arvioidaan saatua tulosta ja kokemustiedon käyttämistä palvelujen kehittämisessä sekä käyttäjien osallisuuden tukemisessa.