3—5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmien sisältö

Abstract

Tässä laadullisessa tutkielmassa kartoitetaan ja kuvaillaan, minkälaista tietoa vantaalaisen päiväkodin 3—5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (vasut) tuottavat. Huomiota kiinnitettiin vasulomakkeen kohtiin lapsen puheenvuorosta, lapsen vahvuuksista sekä perheen ja päivähoidon sovituista toimintatavoista. Lisäksi tarkasteltiin perheen näkyvyyttä vasuissa. Opinnäytetyön aihe muotoutui yhteistyöpäiväkodin tarpeista. Tavoitteena oli tarjota uutta tietoa päiväkodin kehittämistyöhön ja varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin. Aineisto koostui 29 lapsen henkilökohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista, jotka oli kirjattu valmiiseen lomakepohjaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.

Aineiston vasujen sisältöön vaikutti merkittävästi sekä lomakkeen rakenne että vasun laatimiseen osallistunut varhaiskasvattaja. Jokaisella kasvattajalla oli oma tyylinsä kirjata, minkä vuoksi saman kirjaajan vasut olivat keskenään samankaltaisia. Yksilöllisyyden huomioiminen ei tullut vahvasti esille, vaikka se on vasun tavoite. Lomakkeessa annetaan tilaa lapsen vahvuuksille, mutta samalla apukysymykset ohjaavat vasukeskustelun muihin asioihin, ja vahvuudet jäivät verraten vähälle huomiolle. Päiväkodin ja perheen sopimat toimintatavat jäivät vasuissa usein yleisluontoiselle tasolle. Kaikissa vasuissa esiintyi huomioita perheestä ja sen käytännöistä. Yli kolmasosaan vasuista ei ollut kirjattu lapsen puheenvuoroa, mikä antoi kuvan lapsen osallisuuden vähäisestä huomioimisesta. Yleisesti ottaen vasut olivat enemmän kuvauksia kuin suunnitelmia.

The purpose of this qualitative Bachelor’s thesis was to chart and describe information produced by individual ECEC (early childhood education and care) plans for children aged 3—5. The plans in the observed data were drawn up into a form used in the City of Vantaa. The analysis consisted of the child’s views and personal strengths, the procedures agreed by the parents and educators and the role of the family. The aim of this study was to produce new information for developing the ECEC plan process of the day care unit in question. The data consisted of 29 individual ECEC plans. The research method was content analysis.

According to the results, the individual plans were influenced by the form and the educators who were responsible for drawing up the plans. Each educator had their own style of writing the entries in the plans, which contributed to making the plans relatively alike. Taking the child's individuality into account is one of the aims of the individual ECEC plans, however this was not evident from the analysed data. The form provides space for the child's strengths but simultaneously directs the discussion to other topics. The procedures, agreed by the parents and educators, were relatively inexact. Observations about the family and its practices appeared in the plans. The child’s views were not taken into consideration in more than third of the plans, which left the impression that only little attention was drawn to the child’s engagement. In conclusion, the individual plans in the data were more descriptions rather than plans.