Ioninesteet biomassan hajotuksessa
Pellikka, Katja (2008)
Pellikka, Katja
2008
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110827698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110827698
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Luonnontieteiden yksikölle. Opinnäytetyö oli alkua käynnistyvälle SusFuFlex-tutkimusprojektille, joka pohjautuu uusien, innovatiivisten ja kestävien liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen. Ennen projektin alkua haluttiin selvittää, millä menetelmällä biomassoja kannattaisi hajottaa fermentoitavissa oleviksi sokereiksi. Hajotukselle vaihtoehtoja olivat ionisten nesteiden käyttö ja sekventiaalinen uutto.
Työn tarkoituksena oli tutkia, miten ja missä olosuhteissa ioninen neste hajottaa biomassaa mikroaaltolämmityksen avulla. Työn päätavoitteena oli selvittää, soveltuuko työssä käytetty ionineste 1butyyli-3-metyyli-imidatsoliumkloridi eli [C4min]Cl biomassan hajotukseen. Sekventiaalista uuttoa tutkittiin vaihtoehtoisena biomassan hajotusmenetelmänä. Työssä tutkittiin myös ioninesteen peruskäyttäytymistä, koska siitä tiedettiin hyvin vähän. Työ suoritettiin Kokkolan kampuksella sijaitsevissa laboratoriotiloissa.
Ioninestehajotuksessa käytettiin mikroaaltouunia ja biomassaa, joka oli kuitu- ja biolietettä. Ioninesteenä käytettiin Oulun yliopistossa valmistettua [C4min]Cl:a. Sekventiaalinen uutto toteutettiin monivaiheuuttona. Se sisälsi seuraavat uuttovaiheet: veteen liukenevan fraktion erotus, vaihtuvan fraktion erotus, helposti pelkistyvän fraktion erotus, hapettuvan fraktion erotus ja jäännösfraktion.
Sekventiaalinen uutto oli prosessina pitkä ja työläs, eikä se soveltunut työssä käytetyille näytteille. Ioninestehajotus sen sijaan toimi suhteellisen hyvin. Modifioidummalla ja tehokkaammalla laitteistolla tuloksista olisi tullut todennäköisesti parempia, mutta jo pelkällä mikroaaltouunilla tehdyt kokeet osoittivat, että biomassat hajosivat hyvin nopeasti ionisen nesteen vaikutuksesta. Tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään SusFuFlex-projektissa. Hajotuslaitteistoa tulee kuitenkin kehittää mm. hankkimalla siihen tehokkaampi sekoitus. Kokeiden ohessa saatiin myös arvokasta lisätietoa ioninesteen sulattamisesta ja säilömisestä.
Työn tarkoituksena oli tutkia, miten ja missä olosuhteissa ioninen neste hajottaa biomassaa mikroaaltolämmityksen avulla. Työn päätavoitteena oli selvittää, soveltuuko työssä käytetty ionineste 1butyyli-3-metyyli-imidatsoliumkloridi eli [C4min]Cl biomassan hajotukseen. Sekventiaalista uuttoa tutkittiin vaihtoehtoisena biomassan hajotusmenetelmänä. Työssä tutkittiin myös ioninesteen peruskäyttäytymistä, koska siitä tiedettiin hyvin vähän. Työ suoritettiin Kokkolan kampuksella sijaitsevissa laboratoriotiloissa.
Ioninestehajotuksessa käytettiin mikroaaltouunia ja biomassaa, joka oli kuitu- ja biolietettä. Ioninesteenä käytettiin Oulun yliopistossa valmistettua [C4min]Cl:a. Sekventiaalinen uutto toteutettiin monivaiheuuttona. Se sisälsi seuraavat uuttovaiheet: veteen liukenevan fraktion erotus, vaihtuvan fraktion erotus, helposti pelkistyvän fraktion erotus, hapettuvan fraktion erotus ja jäännösfraktion.
Sekventiaalinen uutto oli prosessina pitkä ja työläs, eikä se soveltunut työssä käytetyille näytteille. Ioninestehajotus sen sijaan toimi suhteellisen hyvin. Modifioidummalla ja tehokkaammalla laitteistolla tuloksista olisi tullut todennäköisesti parempia, mutta jo pelkällä mikroaaltouunilla tehdyt kokeet osoittivat, että biomassat hajosivat hyvin nopeasti ionisen nesteen vaikutuksesta. Tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään SusFuFlex-projektissa. Hajotuslaitteistoa tulee kuitenkin kehittää mm. hankkimalla siihen tehokkaampi sekoitus. Kokeiden ohessa saatiin myös arvokasta lisätietoa ioninesteen sulattamisesta ja säilömisestä.