Museokohteen pelastusturvallisuuden kehittäminen
Väyliö, Veera (2024)
Väyliö, Veera
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024101626487
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli pelastusturvallisuuden kehittäminen Kansallisgallerian museokohteessa. Tuotoksena asiakkaalle tästä opinnäytetyöstä jäi päivitetty pelastussuunnitelma ja pelastusturvallisuuden kehittämissuunnitelma.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu pelastusturvallisuudesta, riskienhallinnasta sekä pelastussuunnitelman teoriasta. Pelastussuunnitelman sisältö määritellään Pelastuslaissa (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) määrittelee kohteet, joilta vaaditaan pelastussuunnitelman laatimista sekä sen, että pelastussuunnitelma tulee olla pidettynä ajantasaisena. Riskienhallinnan teoria perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusmalliin ja riskienhallinnan standardiin SFS-ISO 31000:2018.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoinnissa käytettiin pohjana Pelastustoimen omatoimisen varautumisen auditointimallia ja havainnointi toteutettiin tutustumalla kiinteistöön, perehtymällä saatavilla olevaan pelastusturvallisuuden materiaaliin ja osallistumalla poistumisharjoitukseen. Teemahaastattelut järjestettiin valikoidusti museon henkilöstölle. Aineiston analysointi toteutettiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena oli museon pelastusturvallisuuden osalta muodostunut kokonaiskuva, jonka perusteella voitiin luoda pelastusturvallisuuden kehittämissuunnitelma ja päivittää pelastussuunnitelma. Tuloksia voidaan pitää onnistuneina, koska asiakkaalle jäi tästä opinnäytetyöstä uusi ja ajantasainen pelastussuunnitelma käyttöön ja pelastusturvallisuuden kehittämissuunnitelma, josta on konkreettista hyötyä pelastusturvallisuuden kehittämisessä pidemmällä aikavälillä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu pelastusturvallisuudesta, riskienhallinnasta sekä pelastussuunnitelman teoriasta. Pelastussuunnitelman sisältö määritellään Pelastuslaissa (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) määrittelee kohteet, joilta vaaditaan pelastussuunnitelman laatimista sekä sen, että pelastussuunnitelma tulee olla pidettynä ajantasaisena. Riskienhallinnan teoria perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusmalliin ja riskienhallinnan standardiin SFS-ISO 31000:2018.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoinnissa käytettiin pohjana Pelastustoimen omatoimisen varautumisen auditointimallia ja havainnointi toteutettiin tutustumalla kiinteistöön, perehtymällä saatavilla olevaan pelastusturvallisuuden materiaaliin ja osallistumalla poistumisharjoitukseen. Teemahaastattelut järjestettiin valikoidusti museon henkilöstölle. Aineiston analysointi toteutettiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena oli museon pelastusturvallisuuden osalta muodostunut kokonaiskuva, jonka perusteella voitiin luoda pelastusturvallisuuden kehittämissuunnitelma ja päivittää pelastussuunnitelma. Tuloksia voidaan pitää onnistuneina, koska asiakkaalle jäi tästä opinnäytetyöstä uusi ja ajantasainen pelastussuunnitelma käyttöön ja pelastusturvallisuuden kehittämissuunnitelma, josta on konkreettista hyötyä pelastusturvallisuuden kehittämisessä pidemmällä aikavälillä.