YHTEISEKSI HYVÄKSI : Lastenohjaajan perehdyttämiskansio Raahen seurakunnalle
Törmänen, Saana (2015)
Törmänen, Saana
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501261618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501261618
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni oli toiminnallinen, sillä sen tuotteena syntyi lastenohjaajien perehdyttämiskansio. Perehdyttämiskansio luotiin lastenohjaajien lähiesimiehen, lapsi- ja perhetyönohjaajan, tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Työssäni huomioitiin myös lastenohjaajien mielipiteitä perehdyttämiskansion sisällöstä. Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Raahen evankelis-luterilainen seurakunta.
Tämä työ koostui kahdesta osasta: opinnäytetyön raportista ja perehdyttämiskansiosta. Opinnäytetyön raportin teoriaosassa käsiteltiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatusta ja työhön perehdyttämistä. Toiminnan kuvaus –osiossa, joka nimettiin perehdyttämiskansion työstämiseksi, kerrottiin opinnäytetyön prosessista. Yhteiseksi hyväksi -perehdyttämiskansio jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrottiin tietoja Raahen seurakunnasta, toiseen osaan koottiin lastenohjaajalle hyödyllisiä työhön liittyviä asiakirjoja ja kolmannessa osiossa kehitettiin ohjeistusta varsinaiseen perehdyttämisprosessiin.
Yhteiseksi hyväksi -perehdyttämiskansiota ei ole kokeiltu käytännössä ennen opinnäytetyön palauttamista, sillä perehdyttämisen tarvetta ei ollut Raahen seurakunnassa työn valmistumisen ajankohtana. Työelämäohjaajani oli tyytyväinen tuotokseen ja arvioi, että työ edistää osaltaan laadukasta lastenohjaajan perehdyttämistä.
Tämä työ koostui kahdesta osasta: opinnäytetyön raportista ja perehdyttämiskansiosta. Opinnäytetyön raportin teoriaosassa käsiteltiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatusta ja työhön perehdyttämistä. Toiminnan kuvaus –osiossa, joka nimettiin perehdyttämiskansion työstämiseksi, kerrottiin opinnäytetyön prosessista. Yhteiseksi hyväksi -perehdyttämiskansio jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrottiin tietoja Raahen seurakunnasta, toiseen osaan koottiin lastenohjaajalle hyödyllisiä työhön liittyviä asiakirjoja ja kolmannessa osiossa kehitettiin ohjeistusta varsinaiseen perehdyttämisprosessiin.
Yhteiseksi hyväksi -perehdyttämiskansiota ei ole kokeiltu käytännössä ennen opinnäytetyön palauttamista, sillä perehdyttämisen tarvetta ei ollut Raahen seurakunnassa työn valmistumisen ajankohtana. Työelämäohjaajani oli tyytyväinen tuotokseen ja arvioi, että työ edistää osaltaan laadukasta lastenohjaajan perehdyttämistä.