Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2023
Rauta, Jenita (2024)
Poliisiammattikorkeakoulu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092474515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092474515
Tiivistelmä
Tässä katsauksessa kuvataan epäiltyjä viharikoksia, jotka ovat tulleet poliisin
tietoon vuonna 2023. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Katsaus on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 ensin sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Vuonna 2023 kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Suurin osa (68 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien epäiltyjen rikostapausten osuus oli 10,6 prosenttia, uskonnolliseen taustaan 10,3 prosenttia sekä vammaisuuteen 8 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä vastaavista tapauksista tehtiin 45 rikosilmoitusta (2,8 %) ja sukupuoleen liittyvistä kuusi ilmoitusta (0,4 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi 44 prosenttia.
Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta ja lisäksi kiihottaminen kansanryhmää rikosten määrä kaksinkertaistui.
Tarkasteluvuonna yhteensä 1 092 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli epäilty pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä ilmoituksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten tapausten asianomistajista 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin epäiltyjä kunnianloukkauksia.
Vuonna 2023 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset. Yksitoista prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvien epäiltyjen rikosten tapahtumapaikaksi oli useimmiten kirjattu muu paikka, tapahtumapaikkoja oli useita tai tapahtumapaikka ei ollut tiedossa.
Vuonna 2023 viharikosraporttiin on ensimmäistä kertaa otettu mukaan sukupuoleen liittyvät viharikokset. Näitä löytyi tarkasteluvuonna kuusi kappaletta. Tapaustilanteista neljä kappaletta koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää ja muut kaksi pahoinpitelyrikoksia. Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 54 prosentilla (140 rikosilmoituksesta 215 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia. 47 prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Selvitykseen poimituista rikosilmoituksista 128 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2022 vastaavia ilmoituksia oli 54 kappaletta. Yli kolmasosa tapauksista oli kunnianloukkauksia. 60 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.
tietoon vuonna 2023. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Katsaus on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 ensin sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Vuonna 2023 kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Suurin osa (68 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien epäiltyjen rikostapausten osuus oli 10,6 prosenttia, uskonnolliseen taustaan 10,3 prosenttia sekä vammaisuuteen 8 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä vastaavista tapauksista tehtiin 45 rikosilmoitusta (2,8 %) ja sukupuoleen liittyvistä kuusi ilmoitusta (0,4 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi 44 prosenttia.
Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden rikosten määrä kasvoi edellisvuodesta ja lisäksi kiihottaminen kansanryhmää rikosten määrä kaksinkertaistui.
Tarkasteluvuonna yhteensä 1 092 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli epäilty pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä ilmoituksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten tapausten asianomistajista 60 prosenttia oli miehiä ja 40 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin epäiltyjä pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin epäiltyjä kunnianloukkauksia.
Vuonna 2023 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset. Yksitoista prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvien epäiltyjen rikosten tapahtumapaikaksi oli useimmiten kirjattu muu paikka, tapahtumapaikkoja oli useita tai tapahtumapaikka ei ollut tiedossa.
Vuonna 2023 viharikosraporttiin on ensimmäistä kertaa otettu mukaan sukupuoleen liittyvät viharikokset. Näitä löytyi tarkasteluvuonna kuusi kappaletta. Tapaustilanteista neljä kappaletta koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää ja muut kaksi pahoinpitelyrikoksia. Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 54 prosentilla (140 rikosilmoituksesta 215 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia. 47 prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Selvitykseen poimituista rikosilmoituksista 128 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2022 vastaavia ilmoituksia oli 54 kappaletta. Yli kolmasosa tapauksista oli kunnianloukkauksia. 60 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.