Maahanmuuttajien perhevalmennus : Norjasta Suomeen - kulttuurisensitiivistä äitiyshuoltoa TEGRA-mallia mukaillen

Abstract

TEGRA-malli, jonka nimi tulee sanasta ”inTEGRAtion”, on Norjasta lähtöisin. Ohjelmassa järjestetään ilmaisia ja eri kielillä saavutettavia äitiyshuollon työpajoja maahanmuuttajanaisille ja heidän perheilleen. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää ja pilotoida TEGRA-mallin mukaisia perhevalmennustyöpajoja Suomessa asuville maahanmuuttajanaisille.

Opinnäytetyössä kartoitettiin suomalaisen ja pohjoismaisen maahanmuuttajien äitiyshuollon erityispiirteitä koskevaa tutkimustietoa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. TEGRA-mallin mukaisten työpajojen toteutumista havainnoitiin opintomatkalla Norjan Stavangerissa osallistavan havainnoinnin menetelmin. Tutkimuksellisen ja empiirisen tiedon pohjalta kehitettiin ja pilotoitiin maahanmuuttajien perhevalmennustyöpajoja TEGRA-mallia soveltaen Lohjan monitoimikeskuksen tiloissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajanaisten äitiysneuvonnan tarpeista, ja selvittää TEGRA-mallin mukaisten työpajojen soveltuvuutta näihin tarpeisiin Suomen äitiyshuollossa.

Opinnäytetyön tulosten mukaan maahanmuuttajanaisten saamat äitiyshuollon palvelut ovat usein riittämättömiä ja viivästyneitä, ja maahanmuuttajat osallistuvat perhevalmennukseen kantaväestöä heikommin. Maahanmuuttajanaisten tärkeimmät äitiyshuoltoon liittyvät tarpeet liittyvät saavutettavuuteen, kulttuurisensitiivisyyteen, tiedon tarpeeseen ja vertaistukeen. Maahanmuuttajalle olisi tärkeää mahdollistaa oman kulttuurin tapojen noudattaminen äitiyshuollossa mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajille tulisi tarjota räätälöityjä palveluita ja perhevalmennus olisi hyvä toteuttaa tulkattuina lähitapaamisina verkkopalveluiden sijaan kielimuurin vuoksi. Perhevalmennuksessa oman maan ja Suomen hoitokäytäntöjen vertailu koettiin tärkeäksi. Laadukkaaseen ja kulttuurisensitiiviseen imetysohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota. Maahanmuuttajanaiset toivovat usein naispuolista kätilöä synnytyssairaalassa.

Johtopäätöksenä TEGRA-malli soveltuisi hyvin Suomen äitiyshuoltoon, mutta toteutuakseen sille tulisi varata riittävästi taloudellisia ja ajallisia resursseja. Kätilöitä ja terveydenhoitajia tulisi kouluttaa kulttuurisensitiivisyyteen, ja maahanmuuttaja-asiakkaiden saavuttamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Opinnäytetyö toimii toiminnan jalkauttamisen ensimmäisenä vaiheena. Opinnäytetyön tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää TEGRA-mallin mukaisten työpajojen jalkauttamisessa esimerkiksi osaksi suomalaisten äitiysneuvoloiden tai synnytyssairaaloiden maahanmuuttajille kohdennettua äitiyshuoltoa, tai vapaaehtoistoiminnassa. Synnytyssairaalassa toimivan kätilön vetäminä TEGRA-mallin mukaiset perhevalmennustyöpajat voisivat toimia linkkinä maahanmuuttajan ja terveydenhuollon välillä ja lisätä luottamusta synnytyssairaalaa kohtaan jo raskausaikana. Jatkossa olisi hyvä tutkia mahdollisuutta kehittää Suomen äitiyshuoltoon Norjan mallin mukaista monikulttuurista doula-toimintaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien maahanmuuttajanaisten tueksi.