Liittymäjärjestelyjen vaikutus kävelijöiden palvelutasoon
Kuosmanen, Tiina (2024)
Kuosmanen, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090924899
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Espoon kaupunki. Espoon kaupungin tavoitteena on edistää kestävän kehityksen tavoitteitaan ja edistää kävelyn sekä pyöräilyn osuutta kulkumuotona. Työn tavoitteena oli tutkia mahdollisuutta käyttää multimodaalisen palvelutason arviointikehikkoa osana suunnittelutyötä. Työssä käytettiin pohjana Kanadassa tehtyä sekä Tampereen kaupungin Rambollilla teettämää multimodaalisen palvelutason arviointikehikon suunnittelu töitä. Opinnäytetyössä vertailtiin kolmen eri kohdetta, joiden palvelutasoa mitattiin arviointikehikolla.
Opinnäytetyössä keskityttiin kävelyn ja autoliikenteen palvelutasoon. Liikenteen palvelutaso on Suomessa keskittynyt pitkään pelkästään autoliikenteen sujuvuuteen, mutta nykyään ymmärretään muidenkin liikkumismuotojen tärkeys osana liikennettä. Tämän vuoksi haluttiin tutkia kuinka palvelutason arviointikehikko toimisi aputyökaluna suunnittelussa. Normaalisti arviointikehikossa verrataan henkilöautoliikennettä, kävelyä, julkista liikennettä, pyöräilyä sekä kuorma-autoliikennettä. Opinnäytetyön laajuuden rajaamiseksi päätettiin tässä työssä palvelutason arviointikehikkoa käyttää vain kävelyn ja autoliikenteen palvelutason määrittämiseen.
Liikenteen palvelutasolla tarkoitettiin laadun mittaamista, kuvaamalla liikennevirran toiminnallisia olosuhteita erilaisten tekijöiden avulla. Palvelutasonarviointia tehdään, joko analysoidessa liikennejärjestelyjen nykytilaa tai suunniteltaessa uusia järjestelyjä. Tärkeimmät kolme tekijää palvelutason arvioinnissa olivat tässä työssä tila, laatu ja aika. Jokaisella tekijälle tehtiin omat määritelmänsä, joista tuli pisteitä. Kaikista pisteistä laskettiin keskiarvo, josta muodostui liittymän lopullinen palvelutason arvosana.
Opinnäytetyöhön valittiin kolme kohdetta. Kohteiden tarkoituksena oli havainnollistaa, kuinka palvelutason arviointikehikko toimii käytännössä. Työn tarkoituksena oli löytää työkalu, jonka avulla voidaan esimerkiksi vertailla kahden suunnitelman välillä tai tulevan suunnitelman toimivuutta, päätettiin opinnäytetyössä kävelyn ja autoilun lisäksi verrata kohteiden nykytilaa, tuleviin suunnitelmiin tai menneisyyteen.
Työssä huomattiin, että kohteissa tapahtuvat tai tapahtuneet muutokset eivät tuoneet kokonaisarvosanaan suuria muutoksia, mutta pienemmällä tasolla muutokset saattoivat olla huomattavia. Suunnittelun apuna palvelutason arviointikehikko voisi toimia jo sellaisenaan, mutta jos siihen tekisi muutoksia ja tarkennuksia voitaisiin yksittäisiin liikkumisenmuotoihin saada parempia tuloksia.
Opinnäytetyössä keskityttiin kävelyn ja autoliikenteen palvelutasoon. Liikenteen palvelutaso on Suomessa keskittynyt pitkään pelkästään autoliikenteen sujuvuuteen, mutta nykyään ymmärretään muidenkin liikkumismuotojen tärkeys osana liikennettä. Tämän vuoksi haluttiin tutkia kuinka palvelutason arviointikehikko toimisi aputyökaluna suunnittelussa. Normaalisti arviointikehikossa verrataan henkilöautoliikennettä, kävelyä, julkista liikennettä, pyöräilyä sekä kuorma-autoliikennettä. Opinnäytetyön laajuuden rajaamiseksi päätettiin tässä työssä palvelutason arviointikehikkoa käyttää vain kävelyn ja autoliikenteen palvelutason määrittämiseen.
Liikenteen palvelutasolla tarkoitettiin laadun mittaamista, kuvaamalla liikennevirran toiminnallisia olosuhteita erilaisten tekijöiden avulla. Palvelutasonarviointia tehdään, joko analysoidessa liikennejärjestelyjen nykytilaa tai suunniteltaessa uusia järjestelyjä. Tärkeimmät kolme tekijää palvelutason arvioinnissa olivat tässä työssä tila, laatu ja aika. Jokaisella tekijälle tehtiin omat määritelmänsä, joista tuli pisteitä. Kaikista pisteistä laskettiin keskiarvo, josta muodostui liittymän lopullinen palvelutason arvosana.
Opinnäytetyöhön valittiin kolme kohdetta. Kohteiden tarkoituksena oli havainnollistaa, kuinka palvelutason arviointikehikko toimii käytännössä. Työn tarkoituksena oli löytää työkalu, jonka avulla voidaan esimerkiksi vertailla kahden suunnitelman välillä tai tulevan suunnitelman toimivuutta, päätettiin opinnäytetyössä kävelyn ja autoilun lisäksi verrata kohteiden nykytilaa, tuleviin suunnitelmiin tai menneisyyteen.
Työssä huomattiin, että kohteissa tapahtuvat tai tapahtuneet muutokset eivät tuoneet kokonaisarvosanaan suuria muutoksia, mutta pienemmällä tasolla muutokset saattoivat olla huomattavia. Suunnittelun apuna palvelutason arviointikehikko voisi toimia jo sellaisenaan, mutta jos siihen tekisi muutoksia ja tarkennuksia voitaisiin yksittäisiin liikkumisenmuotoihin saada parempia tuloksia.