Kosteus- ja mikrobivaurion tai muun sisäilmahaitan korjauslupamenettely Lahden rakennus- ja ympäristövalvonnassa
Niemelä, Sami (2024)
Niemelä, Sami
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090524794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090524794
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lahden rakennus- ja ympäristövalvonnan kosteusvauriokorjauslupamenettelyn nykytilanne, haasteet ja kehitystarpeet sekä viranomaisyhteistyön toimivuus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelututkimusta, johon valittiin seitsemän henkilöä rakennusvalvonnan yksiköstä ja kolme henkilöä ympäristöterveyden yksiköstä.
Lahden rakennusvalvonnassa käsitellään kosteusvauriokorjauksiin liittyviä rakennuslupia muutamia kymmeniä vuodessa. Tyypillisiä lupakäsittelyn kohteita ovat 1960–1990-luvun pientalot, joissa on riskirakenteita kuten valesokkeleita, maanpaineseiniä ja lattiapinnan alapuolelle upotettuja väliseiniä. Kosteusvauriot aiheutuivat usein kapillaarisesta kosteudesta ja maakosteudesta.
Haastatteluiden perusteella kosteusvauriokorjauslupamenettelyn haasteita ovat pientalo omistajien huono tuntemus kosteusvauriokorjauslupamenettelystä, kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien heikko yleinen taso ja sidosryhmätyöskentely rakennusvalvonnan sisällä sekä ympäristöterveyden kanssa. Haasteita aiheuttaa myös sisäilmaongelmakohteet, joita yritetään silloin tällöin luvittaa normaalin rakennuslupakäsittelyn kautta korjaamatta rakennusta.
Valmiin opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa viranhaltijoiden tiedonsaantia kosteusvauriokorjauslupakohteista sekä kehittää rakennusvalvonnan ja ympäristöterveyden välistä viestintää sisäilmaongelmakohteisiin liittyen. Tarkoituksena on kehittää nykyisiä viestintä- ja palaverikäytäntöjä, kehittää työkaluja toimivaan tiedonkäsittelyyn ja tiedonjakamiseen sekä toimia hyvänä yksikön sisäisenä oppaana rakennuslupaa vaativille kosteus- ja mikrobivauriokorjauksille.
Lahden rakennusvalvonnassa käsitellään kosteusvauriokorjauksiin liittyviä rakennuslupia muutamia kymmeniä vuodessa. Tyypillisiä lupakäsittelyn kohteita ovat 1960–1990-luvun pientalot, joissa on riskirakenteita kuten valesokkeleita, maanpaineseiniä ja lattiapinnan alapuolelle upotettuja väliseiniä. Kosteusvauriot aiheutuivat usein kapillaarisesta kosteudesta ja maakosteudesta.
Haastatteluiden perusteella kosteusvauriokorjauslupamenettelyn haasteita ovat pientalo omistajien huono tuntemus kosteusvauriokorjauslupamenettelystä, kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien heikko yleinen taso ja sidosryhmätyöskentely rakennusvalvonnan sisällä sekä ympäristöterveyden kanssa. Haasteita aiheuttaa myös sisäilmaongelmakohteet, joita yritetään silloin tällöin luvittaa normaalin rakennuslupakäsittelyn kautta korjaamatta rakennusta.
Valmiin opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa viranhaltijoiden tiedonsaantia kosteusvauriokorjauslupakohteista sekä kehittää rakennusvalvonnan ja ympäristöterveyden välistä viestintää sisäilmaongelmakohteisiin liittyen. Tarkoituksena on kehittää nykyisiä viestintä- ja palaverikäytäntöjä, kehittää työkaluja toimivaan tiedonkäsittelyyn ja tiedonjakamiseen sekä toimia hyvänä yksikön sisäisenä oppaana rakennuslupaa vaativille kosteus- ja mikrobivauriokorjauksille.