Nuorten käsityksiä mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista : opinnäytetyö
Mikkonen, Soile; Markkula, Paulus (2024)
Mikkonen, Soile
Markkula, Paulus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424750
Tiivistelmä
Mielenterveyttä edistävät digiratkaisut ovat tarkoitettu matalan kynnyksen palveluiksi, jotka ovat helposti löydettävissä älylaitteilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla nuorten käsityksiä mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa nuorten käsityksistä mielenterveyttä edistävien digiratkaisujen käytöstä ja näiden digiratkaisujen
vaikuttavuudesta nuorten mielenterveyteen. Opinnäytetyö toteutettiin osana Digi-Hyve-hanketta, jonka mukaan tietoa tarvitsivat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, jotka usein kokevat haasteelliseksi ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön (Oulun yliopisto 2023).
Opinnäytetyön tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää digiratkaisujen kehittämisessä nuorten mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuskysymys oli: ”Millaisia käsityksiä nuorilla on mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin avointa kohtaa kyselyn lopussa. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui 18–29–vuotiaat ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla opiskelevat nuoret. Kyselylomake toimitettiin sähköpostitse ja toteutettiin
Webropol-ohjelmalla. Kyselylomakkeen esitestauksella saatiin hyvää palautetta, eikä kyselylomaketta muokattu enää esitestauksen jälkeen. Kyselyyn vastaaminen oli anonyymiä sekä vapaaehtoista, ja siihen vastasi 213 opiskelijaa. Määrällinen aineisto analysoitiin lineaarisen mallin mukaan, ja avoimen kohdan vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin periaattein.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kuullut mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista aiemmin, mutta vain alle kolmasosa oli kokeillut niitä. Digiratkaisuista oli kuultu useista eri lähteistä, kuten kavereilta tai koulusta. Tunnetuimpia digiratkaisuja olivat erilaiset verkkopohjaiset palvelut sekä
chat-palvelut. Vastaajien kokemukset digiratkaisuista olivat pääasiassa hyviä; digiratkaisut ovat helposti saatavilla ja löydettävissä, helppokäyttöisiä sekä mielenterveyttä edistäviä. Avoimen kohdan vastauksista ilmeni, että digiratkaisut jakavat myös mielipiteitä. Osa vastaajista koki digiratkaisut matalan kynnyksen palveluina, jotka sopivat hyvin fyysisten mielenterveyspalveluiden rinnalle. Osa vastaajista taas koki, että digiratkaisut eivät vastaa käyttäjän tarpeita, ja niiden
käyttökynnys on korkea.
Tulevissa tutkimuksissa liittyen nuorten käsityksiin digiratkaisuista, voisi otoksen valikoinnissa kiinnittää huomiota siihen, että tutkittavissa on eri tieteen aloilla työskenteleviä ja opiskelevia nuoria tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. Sote-alan opiskelijat ovat saattaneet kohdata esimerkiksi työelämässä tai opintojen puolesta muita nuoria useammin mielenterveyttä edistäviä digiratkaisuja, joka vaikuttaa opinnäytetyön tuloksiin. Myös alaikäisten nuorten käsityksiä voisi jatkossa tutkia.
vaikuttavuudesta nuorten mielenterveyteen. Opinnäytetyö toteutettiin osana Digi-Hyve-hanketta, jonka mukaan tietoa tarvitsivat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset, jotka usein kokevat haasteelliseksi ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön (Oulun yliopisto 2023).
Opinnäytetyön tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää digiratkaisujen kehittämisessä nuorten mielenterveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuskysymys oli: ”Millaisia käsityksiä nuorilla on mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista?”.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin avointa kohtaa kyselyn lopussa. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui 18–29–vuotiaat ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla opiskelevat nuoret. Kyselylomake toimitettiin sähköpostitse ja toteutettiin
Webropol-ohjelmalla. Kyselylomakkeen esitestauksella saatiin hyvää palautetta, eikä kyselylomaketta muokattu enää esitestauksen jälkeen. Kyselyyn vastaaminen oli anonyymiä sekä vapaaehtoista, ja siihen vastasi 213 opiskelijaa. Määrällinen aineisto analysoitiin lineaarisen mallin mukaan, ja avoimen kohdan vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin periaattein.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kuullut mielenterveyttä edistävistä digiratkaisuista aiemmin, mutta vain alle kolmasosa oli kokeillut niitä. Digiratkaisuista oli kuultu useista eri lähteistä, kuten kavereilta tai koulusta. Tunnetuimpia digiratkaisuja olivat erilaiset verkkopohjaiset palvelut sekä
chat-palvelut. Vastaajien kokemukset digiratkaisuista olivat pääasiassa hyviä; digiratkaisut ovat helposti saatavilla ja löydettävissä, helppokäyttöisiä sekä mielenterveyttä edistäviä. Avoimen kohdan vastauksista ilmeni, että digiratkaisut jakavat myös mielipiteitä. Osa vastaajista koki digiratkaisut matalan kynnyksen palveluina, jotka sopivat hyvin fyysisten mielenterveyspalveluiden rinnalle. Osa vastaajista taas koki, että digiratkaisut eivät vastaa käyttäjän tarpeita, ja niiden
käyttökynnys on korkea.
Tulevissa tutkimuksissa liittyen nuorten käsityksiin digiratkaisuista, voisi otoksen valikoinnissa kiinnittää huomiota siihen, että tutkittavissa on eri tieteen aloilla työskenteleviä ja opiskelevia nuoria tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. Sote-alan opiskelijat ovat saattaneet kohdata esimerkiksi työelämässä tai opintojen puolesta muita nuoria useammin mielenterveyttä edistäviä digiratkaisuja, joka vaikuttaa opinnäytetyön tuloksiin. Myös alaikäisten nuorten käsityksiä voisi jatkossa tutkia.