Selkokielinen palautelomake Espoon Tyttöjen Talolle
Korkeamäki, Siiri; Valtanen, Titania (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090224645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090224645
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Siiri Korkeamäki, Titania Valtanen
Selkokielinen palautelomake Espoon Tyttöjen Talolle
52 sivua, 2 liitettä
Syksy 2024
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkokielinen palautelomake Espoon Tyttöjen Talolle. Lomake suunnattiin erityisesti Ensisijaisesti tyttö -hankkeen vammaisille kävijöille, koska selkokielen tarve korostuu heillä. Lomaketta voidaan käyttää myös Espoon Tyttöjen Talon muussa toiminnassa, mikäli kävijät hyötyvät selkokielestä. Tavoitteena oli vahvistaa kävijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan sisältöön ja näin edistää heidän osallisuuttaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä taustoitetaan kehittämistyötä ohjanneita käsitteitä. Niitä ovat sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys, kielitietoisuus, saavutettavuus, osallisuus ja kohderyhmä eli vammaiset. Menetelminä olivat selkokieli ja kuvakommunikaatio.
Kehittämistyö alkoi selvittämällä Espoon Tyttöjen Talon työntekijöiden näkemykset ja toiveet selkokielisen palautelomakkeen kehittämiselle. Pohjana selkokieliselle lomakkeelle toimi alkuperäinen yleiskielinen lomake, jonka kysymyksistä muokattiin selkokielisiä. Selkokieltä tukevien kuvien valitsemiseen käytettiin kuvaikoneja. Palautelomaketta kokeiltiin Ensisijaisesti tyttö -hankkeen yhteisöillassa kävijöiden kanssa ja palautetta kerättiin hankkeen työntekijöiltä, minkä perusteella tehtiin muokkauksia käyttäjäystävällisemmän lopputuloksen varmistamiseksi.
Jatkossa tulisi selvittää, onko selkokielinen palautelomake helppokäyttöinen kävijöille ja säästääkö se työntekijöiden aikaa. Tulisi myös selvittää, hyötyvätkö selkokieltä tarvitsevat kävijät lomakkeesta, joka on suunnattu näin laajalle kohderyhmälle.
Avainsanat: saavutettavuus, osallisuus, selkokieli, vammaiset, tyttötyö ABSTRACT
Siiri Korkeamäki, Titania Valtanen
Easy language feedback form for Espoon Tyttöjen Talo
52 pages, 2 appendices
Autumn 2024
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor’s Degree in Social Services
Bachelor of Social Services
In this development-oriented thesis the aim is to produce an easy language feedback form for Espoon Tyttöjen Talo. The feedback form is aimed at the Ensisijaisesti tyttö- project’s target group, i.e. girls with disabilities since the need for easy language is emphasized by them. The feedback form can be used broadly in all Espoon Tyttöjen Talo groups with participants who benefit from easy language. The purpose of the thesis is to empower participants to influence the content of the activities and thus promote their inclusion and develop the accessibility of the activities.
The theoretical framework of the thesis provides a background to the concepts that guided the produce. These are gender and cultural sensitivity, language awareness, accessibility, inclusion and people with disabilities. The methods used in the output are easy language and visual communication.
The development work started with a survey gathering the views and wishes of the employees of Espoon Tyttöjen Talo. The feedback form was piloted with participants of the Ensisijaisesti tyttö community evening resulting in adjustments to ensure a more user-friendly outcome. In the output the easy language questions are supported by images of visual communication.
Keywords: easy language, accessibility, inclusion, disabilities, girlhood
Siiri Korkeamäki, Titania Valtanen
Selkokielinen palautelomake Espoon Tyttöjen Talolle
52 sivua, 2 liitettä
Syksy 2024
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkokielinen palautelomake Espoon Tyttöjen Talolle. Lomake suunnattiin erityisesti Ensisijaisesti tyttö -hankkeen vammaisille kävijöille, koska selkokielen tarve korostuu heillä. Lomaketta voidaan käyttää myös Espoon Tyttöjen Talon muussa toiminnassa, mikäli kävijät hyötyvät selkokielestä. Tavoitteena oli vahvistaa kävijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan sisältöön ja näin edistää heidän osallisuuttaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä taustoitetaan kehittämistyötä ohjanneita käsitteitä. Niitä ovat sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys, kielitietoisuus, saavutettavuus, osallisuus ja kohderyhmä eli vammaiset. Menetelminä olivat selkokieli ja kuvakommunikaatio.
Kehittämistyö alkoi selvittämällä Espoon Tyttöjen Talon työntekijöiden näkemykset ja toiveet selkokielisen palautelomakkeen kehittämiselle. Pohjana selkokieliselle lomakkeelle toimi alkuperäinen yleiskielinen lomake, jonka kysymyksistä muokattiin selkokielisiä. Selkokieltä tukevien kuvien valitsemiseen käytettiin kuvaikoneja. Palautelomaketta kokeiltiin Ensisijaisesti tyttö -hankkeen yhteisöillassa kävijöiden kanssa ja palautetta kerättiin hankkeen työntekijöiltä, minkä perusteella tehtiin muokkauksia käyttäjäystävällisemmän lopputuloksen varmistamiseksi.
Jatkossa tulisi selvittää, onko selkokielinen palautelomake helppokäyttöinen kävijöille ja säästääkö se työntekijöiden aikaa. Tulisi myös selvittää, hyötyvätkö selkokieltä tarvitsevat kävijät lomakkeesta, joka on suunnattu näin laajalle kohderyhmälle.
Avainsanat: saavutettavuus, osallisuus, selkokieli, vammaiset, tyttötyö
Siiri Korkeamäki, Titania Valtanen
Easy language feedback form for Espoon Tyttöjen Talo
52 pages, 2 appendices
Autumn 2024
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor’s Degree in Social Services
Bachelor of Social Services
In this development-oriented thesis the aim is to produce an easy language feedback form for Espoon Tyttöjen Talo. The feedback form is aimed at the Ensisijaisesti tyttö- project’s target group, i.e. girls with disabilities since the need for easy language is emphasized by them. The feedback form can be used broadly in all Espoon Tyttöjen Talo groups with participants who benefit from easy language. The purpose of the thesis is to empower participants to influence the content of the activities and thus promote their inclusion and develop the accessibility of the activities.
The theoretical framework of the thesis provides a background to the concepts that guided the produce. These are gender and cultural sensitivity, language awareness, accessibility, inclusion and people with disabilities. The methods used in the output are easy language and visual communication.
The development work started with a survey gathering the views and wishes of the employees of Espoon Tyttöjen Talo. The feedback form was piloted with participants of the Ensisijaisesti tyttö community evening resulting in adjustments to ensure a more user-friendly outcome. In the output the easy language questions are supported by images of visual communication.
Keywords: easy language, accessibility, inclusion, disabilities, girlhood