Ääniä kotoutumiskoulutuksesta : Hämeenlinnan toteutuksen arviointia opiskelijakokemusten valossa
Åberg, Tiina (2024)
Åberg, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024083024583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024083024583
Tiivistelmä
Maahanmuuton vaikutusten muuttuessa Suomessa on entistä tärkeämpää kehittää tehokkaampia kotoutumistoimenpiteitä. Aiempi tutkimus on painottanut asiantuntija- ja viranomaisnäkökulmia, kun taas maahanmuuttajien omat kokemukset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään tämän aukon syventämällä ymmärrystä maahanmuuttajien näkökulmasta ja tarjoamalla käytännönläheisiä ratkaisuja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi Hämeenlinnassa ja yhteiskunnallisella tasolla.
Tämän kehittämistyön päätavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien näkemyksiä Hämeenlinnan kotoutumiskoulutuksen onnistumisesta ja kehittämistarpeista, sekä parantaa koulutusta luomalla uusia toimintakokonaisuuksia. Tutkimuksen avulla haluttiin myös tarjota arvokasta tietoa opetuksen kehittämiseksi ja maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin Mixed Methods Research (MMR) -lähestymistapaa, joka yhdistää laadulliset ja määrälliset menetelmät. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat arvostavat Hämeenlinnan kotoutumiskoulutuksen opettajien ammattitaitoa, ryhmähenkeä ja käytännön taitojen oppimista. Koulutus hyödyttää opiskelijoita erityisesti sosiaalisten verkostojen luomisessa, kielitaidon kehittämisessä, henkilökohtaisessa kasvussa ja yhteiskunnallisessa tiedon saannissa. Parannusehdotuksina opiskelijat toivovat lisää käytännönläheistä kielen opiskelua, kokemuksia suomalaisesta arjesta, tilaisuuksia tavata suomalaisia ja muita maahanmuuttajia, sekä jatkuvaa vertaistukea ja yhteydenpitoa koulutuksen jälkeen.
Opinnäytetyö tuotti kaksi keskeistä tuotosta: ”Arjen suomi käytännössä – toimintakortit”, jotka tukevat kielen opiskelua arjen tilanteissa, ja ”Vanajaveden verkostot” -tapahtumasarja, joka parantaa opiskelijoiden verkostoitumismahdollisuuksia ja sosiaalista integraatiota. Tuotokset voivat toimia käytännön työkaluina koulutuksen ammattilaisille, ja ne tarjoavat suuntaviivoja, joiden avulla voidaan kehittää ja räätälöidä kotoutumiskoulutusta entistä tehokkaammaksi. Näin ollen tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa positiivisesti kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajien integraatioon suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tämän kehittämistyön päätavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien näkemyksiä Hämeenlinnan kotoutumiskoulutuksen onnistumisesta ja kehittämistarpeista, sekä parantaa koulutusta luomalla uusia toimintakokonaisuuksia. Tutkimuksen avulla haluttiin myös tarjota arvokasta tietoa opetuksen kehittämiseksi ja maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseksi. Tutkimuksessa käytettiin Mixed Methods Research (MMR) -lähestymistapaa, joka yhdistää laadulliset ja määrälliset menetelmät. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla, ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijat arvostavat Hämeenlinnan kotoutumiskoulutuksen opettajien ammattitaitoa, ryhmähenkeä ja käytännön taitojen oppimista. Koulutus hyödyttää opiskelijoita erityisesti sosiaalisten verkostojen luomisessa, kielitaidon kehittämisessä, henkilökohtaisessa kasvussa ja yhteiskunnallisessa tiedon saannissa. Parannusehdotuksina opiskelijat toivovat lisää käytännönläheistä kielen opiskelua, kokemuksia suomalaisesta arjesta, tilaisuuksia tavata suomalaisia ja muita maahanmuuttajia, sekä jatkuvaa vertaistukea ja yhteydenpitoa koulutuksen jälkeen.
Opinnäytetyö tuotti kaksi keskeistä tuotosta: ”Arjen suomi käytännössä – toimintakortit”, jotka tukevat kielen opiskelua arjen tilanteissa, ja ”Vanajaveden verkostot” -tapahtumasarja, joka parantaa opiskelijoiden verkostoitumismahdollisuuksia ja sosiaalista integraatiota. Tuotokset voivat toimia käytännön työkaluina koulutuksen ammattilaisille, ja ne tarjoavat suuntaviivoja, joiden avulla voidaan kehittää ja räätälöidä kotoutumiskoulutusta entistä tehokkaammaksi. Näin ollen tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa positiivisesti kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajien integraatioon suomalaisessa yhteiskunnassa.