Työhyvinvointi ja sen johtaminen pienyrityksessä
Tapaninen, Riitta (2024)
Tapaninen, Riitta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024072424012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024072424012
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia tarkastelemalla työhyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemyksiä työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli pienyritysten yrittäjille teetetyn kyselyn perusteella selvittää heidän työhyvinvoinnin tilaansa. Aihe tutkimukseen valittiin ajankohtaisuutensa vuoksi, uuden yrittäjän tarpeesta. Tutkimuksessa tavoitteena oli laatia työhyvinvoinnin johtamisen toimintatapaehdotus pienyrityksille.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena kirjallisuuskatsausmenetelmällä, koska varsinaista kohdeorganisaatiota ei ollut. Tutkimuksen aineistona, jota haettiin useammasta tietokannasta, käytettiin muun muassa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, erilaisia julkaisuja, artikkeleita ja blogeja luotettavuutta tarkastellen muun muassa julkaisijan tunnettuuteen perustuen.
Tutkimuksen perusteella todettiin, että työhyvinvointi tulee nähdä kokonaisuutena, joka koostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Todettiin myös hyvän johtamisen, työilmapiirin ja työntekijöiden ammattitaidon lisäävän työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee osallistua koko organisaation henkilöstä ylimmästä johdosta työntekijöihin.
Tutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin johtaminen ei ole pelkästään ongelmien ratkaisemista, vaan sen tulee olla ennen kaikkea ennalta ehkäisevää. Työhyvinvointia parantavia ja heikentäviä tekijöitä on moninainen joukko. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii organisaatiolta järjestelmällistä suunnittelua, päätöksentekoa ja toimintaohjeita. Käytännön työssä esihenkilön tehtävä on vaativa, koska hänen on kyettävä puuttumaan varhaisessa vaiheessa työhyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin. Havainnointi ja avoin keskustelu työntekijöiden kanssa on tärkeää. Työntekijät voivat omalta osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin muun muassa huolehtimalla riittävästä liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta. Erittäin tärkeää on osoittaa arvostusta muita työntekijöitä kohtaan ja auttaa heitä tarvittaessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistutkimuksena kirjallisuuskatsausmenetelmällä, koska varsinaista kohdeorganisaatiota ei ollut. Tutkimuksen aineistona, jota haettiin useammasta tietokannasta, käytettiin muun muassa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, erilaisia julkaisuja, artikkeleita ja blogeja luotettavuutta tarkastellen muun muassa julkaisijan tunnettuuteen perustuen.
Tutkimuksen perusteella todettiin, että työhyvinvointi tulee nähdä kokonaisuutena, joka koostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Todettiin myös hyvän johtamisen, työilmapiirin ja työntekijöiden ammattitaidon lisäävän työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee osallistua koko organisaation henkilöstä ylimmästä johdosta työntekijöihin.
Tutkimus osoittaa, että työhyvinvoinnin johtaminen ei ole pelkästään ongelmien ratkaisemista, vaan sen tulee olla ennen kaikkea ennalta ehkäisevää. Työhyvinvointia parantavia ja heikentäviä tekijöitä on moninainen joukko. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii organisaatiolta järjestelmällistä suunnittelua, päätöksentekoa ja toimintaohjeita. Käytännön työssä esihenkilön tehtävä on vaativa, koska hänen on kyettävä puuttumaan varhaisessa vaiheessa työhyvinvointia uhkaaviin tilanteisiin. Havainnointi ja avoin keskustelu työntekijöiden kanssa on tärkeää. Työntekijät voivat omalta osaltaan vaikuttaa työhyvinvointiin muun muassa huolehtimalla riittävästä liikunnasta ja terveellisestä ravinnosta. Erittäin tärkeää on osoittaa arvostusta muita työntekijöitä kohtaan ja auttaa heitä tarvittaessa.