Vanhempien kokemuksia kehitysvammaisen lapsen muutosta asumisyksikköön
Oja, Katja (2024)
Oja, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061823649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061823649
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miltä oman kehitysvammaisen lapsen muutto asumisyksikköön on vanhemmista tuntunut ja mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisää tietoa ja ymmärrystä kehitysvammaisten henkilöiden vanhempien kokemuksista ja tuntemuksista. Saatu tieto on laajalti merkityksellistä yhteiskunnallisesti, sillä sen avulla voidaan kehittää ja tarjota oikeanlaisia palveluita kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen. Kehitysvamma-alan työntekijät voivat hyödyntää saatuja tietoja esimerkiksi läheisten kohtaamistilanteissa sekä muutoinkin työskentelyssään.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui anonyymisti vastattavan verkkokyselyn avulla, johon vastasivat vanhempia, joiden kehitysvammainen aikuisikäinen (28–55-vuotias) lapsi asuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiteen kuuluvassa palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarjoavassa asumisyksikössä. Kyselyyn tuli seitsemän vastausta. Aineiston analyysi tehtiin teoriasidonnaista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tuloksista ilmeni, että kehitysvammaisen lapsen muutto asumisyksikköön oli herättänyt vanhemmissa monenlaisia tunteita. Tässä opinnäytetyössä korostuu myös yhteistyön tärkeys asumisyksikön ja läheisten välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitysvammaisen lapsen muutto asumisyksikköön on vanhemmille suuri tunteita herättävä elämänmuutos, mutta luottamus ja toimiva vuorovaikutus vanhempien ja työntekijöiden välillä voivat auttaa siihen sopeutumiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu tapahtui anonyymisti vastattavan verkkokyselyn avulla, johon vastasivat vanhempia, joiden kehitysvammainen aikuisikäinen (28–55-vuotias) lapsi asuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiteen kuuluvassa palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tarjoavassa asumisyksikössä. Kyselyyn tuli seitsemän vastausta. Aineiston analyysi tehtiin teoriasidonnaista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tuloksista ilmeni, että kehitysvammaisen lapsen muutto asumisyksikköön oli herättänyt vanhemmissa monenlaisia tunteita. Tässä opinnäytetyössä korostuu myös yhteistyön tärkeys asumisyksikön ja läheisten välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitysvammaisen lapsen muutto asumisyksikköön on vanhemmille suuri tunteita herättävä elämänmuutos, mutta luottamus ja toimiva vuorovaikutus vanhempien ja työntekijöiden välillä voivat auttaa siihen sopeutumiseen.