Yhteispäivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen alkoholista päihtyneen henkilön hoitotyössä
Matero, Hanna; Melamies, Vesa (2021)
Matero, Hanna
Melamies, Vesa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061823583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061823583
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön keskeisin tavoite on työelämän kehittäminen alkoholista päihtyneen henkilön hoitotyössä. Opinnäytetyön tulokset liitetään osaksi Oulu integraatio ja POPsote hanketta. Hankkeen tavoitteena on laajemmassa kokonaisuudessa tarkastella päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitopolkuja asiakaslähtöisesti.
Teoreettinen viitekehys koostuu kappaleesta kaksi. Keskeinen lähde on Tiina Hakalan väitöskirja vuodelta 2020. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelimme hoitohenkilökunnan asenteiden ja osaamisen merkitystä alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä. Toteutimme tarkkaan rajatun kirjallisuushaun, jossa keskityimme hakemaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia Suomessa ja maailmalla.
Opinnäytetyössä on koottu tietoa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajien osaamisesta alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä. Arvokasta tietoa ja käytännön kokemuksia on saatu haastattelemalla Satasairaalan Selma-yksikön osastonhoitajaa. Porissa on ollut yli 10 vuotta käytössä oma toimintamalli alkoholista päihtyneiden asiakkaiden hoidossa.
Opinnäytetyön kehittämisosiossa on suunniteltu koulutuspaketti OSYP:n sairaanhoitajien täydennyskoulutuksiin. Koulutuspaketti (salainen raportti) on suunniteltu painottaen osaamisen kartoituksessa esiin nousseita osaamisvajeita. Selkeimmin tulivat esiin alkoholin riskikäytön tunnistaminen sekä jatkohoitoon ohjaamisen osaaminen.
Alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyön osaamista päivystyspoliklinikalla on tutkittu hyvin vähän. Jatkotutkimushaasteena on tilastollisen tutkimuksen tekeminen yhteispäivystyksessä hoidetuista alkoholista päihtyneistä potilaista ja heidän jatkohoidostaan. Lisäksi tulevaisuuden haasteena on saada päihtyneen potilaan hoitotyön osaaminen sisältymään akuutti- ja tehohoitotyöhön suuntautuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmaan. The main goal of this thesis is the development of professionalism concerning nursing for an patient intoxicated by alcohol. The results of this thesis will be added in part of the Oulu integration and POP-sote-project. Aim of this project is to view sustance abuse and psychiatric patients treatment paths customer-oriented in the wider context.
Theoretical framework consists of paragraph two. The main source is Tiina Hakala`s dissertation from 2020. In the theoretical framework, we examined the importance of attitudes and skills of nursing staff in the care of an alcohol intoxicated patient. We carried out a well-defined literature search, in which we focused on searching for related research in Finland and around the world.
In the research section of this thesis research data has been collected concerning emergency nursing staff competence regarding the treatment of alcohol-intoxicated patients. Through an phone-interview we implemented to Satasairaala Selma-unit supervisor we gathered valuable information and practical experiences from existing operating practices lasting more than 10 years in Pori.
In the development secion of this thesis competence gaps which emerged from the competence survey has been utilized in the planning of the training material. Most significant skill gaps concerned recognising of alcoholic risk use and competence in referral to follow-up care.
Nursing competence of alcohol-intoxicated patient in the emergency unit is little researched. The challenge for further research is to conduct statistical study of alcohol-intoxicated patients who were treated in the emergency and their follow-up care. Another challenge is to include the competence on nursing intoxicated patient to acute and intensive care work.
Teoreettinen viitekehys koostuu kappaleesta kaksi. Keskeinen lähde on Tiina Hakalan väitöskirja vuodelta 2020. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelimme hoitohenkilökunnan asenteiden ja osaamisen merkitystä alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä. Toteutimme tarkkaan rajatun kirjallisuushaun, jossa keskityimme hakemaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia Suomessa ja maailmalla.
Opinnäytetyössä on koottu tietoa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajien osaamisesta alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyössä. Arvokasta tietoa ja käytännön kokemuksia on saatu haastattelemalla Satasairaalan Selma-yksikön osastonhoitajaa. Porissa on ollut yli 10 vuotta käytössä oma toimintamalli alkoholista päihtyneiden asiakkaiden hoidossa.
Opinnäytetyön kehittämisosiossa on suunniteltu koulutuspaketti OSYP:n sairaanhoitajien täydennyskoulutuksiin. Koulutuspaketti (salainen raportti) on suunniteltu painottaen osaamisen kartoituksessa esiin nousseita osaamisvajeita. Selkeimmin tulivat esiin alkoholin riskikäytön tunnistaminen sekä jatkohoitoon ohjaamisen osaaminen.
Alkoholista päihtyneen potilaan hoitotyön osaamista päivystyspoliklinikalla on tutkittu hyvin vähän. Jatkotutkimushaasteena on tilastollisen tutkimuksen tekeminen yhteispäivystyksessä hoidetuista alkoholista päihtyneistä potilaista ja heidän jatkohoidostaan. Lisäksi tulevaisuuden haasteena on saada päihtyneen potilaan hoitotyön osaaminen sisältymään akuutti- ja tehohoitotyöhön suuntautuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelmaan.
Theoretical framework consists of paragraph two. The main source is Tiina Hakala`s dissertation from 2020. In the theoretical framework, we examined the importance of attitudes and skills of nursing staff in the care of an alcohol intoxicated patient. We carried out a well-defined literature search, in which we focused on searching for related research in Finland and around the world.
In the research section of this thesis research data has been collected concerning emergency nursing staff competence regarding the treatment of alcohol-intoxicated patients. Through an phone-interview we implemented to Satasairaala Selma-unit supervisor we gathered valuable information and practical experiences from existing operating practices lasting more than 10 years in Pori.
In the development secion of this thesis competence gaps which emerged from the competence survey has been utilized in the planning of the training material. Most significant skill gaps concerned recognising of alcoholic risk use and competence in referral to follow-up care.
Nursing competence of alcohol-intoxicated patient in the emergency unit is little researched. The challenge for further research is to conduct statistical study of alcohol-intoxicated patients who were treated in the emergency and their follow-up care. Another challenge is to include the competence on nursing intoxicated patient to acute and intensive care work.