Pk-yrityksen arvonmääritys
Ikonen, Taneli (2015)
Ikonen, Taneli
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501161370
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää toimeksiantajayritykselle sen myyntihinta. Yritys on paikallinen keittiö- ja kodin kiintokalusteita valmistava ja myyvä listaamaton osakeyhtiö. Opinnäytetyössä tutustutaan arvonmääritysprosessiin ja arvonmääritysmalleihin, joita sovelletaan kohdeyrityksen arvon määrittämiseen. Opinnäytetyön arvonmääritys suoritetaan myyjän näkökulmasta ja kohdeyrityksen pyynnöstä tutkimuksessa ei käsitellä yrityksen ja siinä toimivien henkilöiden nimiä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Yritykseltä saadut tiedot koostuvat sen tilinpäätöstiedoista, kilpailija-analyysista, toimitusjohtajan haastattelusta ja sähköpostiviesteistä. Ulkopuolisen tiedon lähteinä on käytetty alan kirjallisuutta, tutkimuksia, nettilähteitä ja tunnettujen tahojen julkaisuja.
Arvonmääritysprosessin vaiheisiin kuuluvat strateginen analyysi, tilinpäätösanalyysi, pääoman tuottovaatimuksien määrittäminen ja viimeisenä yrityksen arvon määrittäminen arvonmääritysmallien avulla. Työn lopussa mallien tuottamia arvoja analysoitiin ja pohdittiin opinnäytetyössä esiin tulleita haasteita. Lopullisiksi arvonmääritysmalleiksi valikoituivat substanssiarvo, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli, sillä niiden koettiin soveltuvan parhaiten listaamattoman pk-yrityksen arvonmääritykseen. Lisäarvomallilla saatiin yrityksen alhaisin arvo, markkinasubstanssiarvon ero siihen oli +33 % ja vapaan kassavirran mallin ero +210 %. Mallit tuottivat toisistaan poikkeavat arvot. Suuri ero vapaan kassavirran mallin ja muiden mallien välillä selittyy vapaan kassavirran mallin herkkyydellä. Vapaan kassavirran malli reagoi herkästi yrityksen pääomarakenteen muutoksiin sekä pieniin virheisiin ennusteissa. Vapaan kassavirran mallin arvo muodostuu suurilta osin tulevaisuudessa, kun taas lisäarvomallin arvo ja substanssiarvo määräytyvät pitkälti yrityksen nykyisestä kirja-arvosta. Markkinasubstanssiarvoa voidaan pitää vaihtoehdoista luotettavimpana hintatasona kohdeyritykselle. On kuitenkin muistettava, että loppujen lopuksi yrityksen arvo määräytyy kauppatilanteen osapuolten yhteisymmärryksenä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Yritykseltä saadut tiedot koostuvat sen tilinpäätöstiedoista, kilpailija-analyysista, toimitusjohtajan haastattelusta ja sähköpostiviesteistä. Ulkopuolisen tiedon lähteinä on käytetty alan kirjallisuutta, tutkimuksia, nettilähteitä ja tunnettujen tahojen julkaisuja.
Arvonmääritysprosessin vaiheisiin kuuluvat strateginen analyysi, tilinpäätösanalyysi, pääoman tuottovaatimuksien määrittäminen ja viimeisenä yrityksen arvon määrittäminen arvonmääritysmallien avulla. Työn lopussa mallien tuottamia arvoja analysoitiin ja pohdittiin opinnäytetyössä esiin tulleita haasteita. Lopullisiksi arvonmääritysmalleiksi valikoituivat substanssiarvo, vapaan kassavirran malli ja lisäarvomalli, sillä niiden koettiin soveltuvan parhaiten listaamattoman pk-yrityksen arvonmääritykseen. Lisäarvomallilla saatiin yrityksen alhaisin arvo, markkinasubstanssiarvon ero siihen oli +33 % ja vapaan kassavirran mallin ero +210 %. Mallit tuottivat toisistaan poikkeavat arvot. Suuri ero vapaan kassavirran mallin ja muiden mallien välillä selittyy vapaan kassavirran mallin herkkyydellä. Vapaan kassavirran malli reagoi herkästi yrityksen pääomarakenteen muutoksiin sekä pieniin virheisiin ennusteissa. Vapaan kassavirran mallin arvo muodostuu suurilta osin tulevaisuudessa, kun taas lisäarvomallin arvo ja substanssiarvo määräytyvät pitkälti yrityksen nykyisestä kirja-arvosta. Markkinasubstanssiarvoa voidaan pitää vaihtoehdoista luotettavimpana hintatasona kohdeyritykselle. On kuitenkin muistettava, että loppujen lopuksi yrityksen arvo määräytyy kauppatilanteen osapuolten yhteisymmärryksenä.