Aikuisten tyypin 1 diabetesta sairastavien insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittäminen
Hoisko, Elisa; Vanhatalo, Iida (2024)
Hoisko, Elisa
Vanhatalo, Iida
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061323297
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes on vaativaa omahoitoa edellyttävä sairaus. Hoitona on aina elinikäinen insuliinikorvaushoito, jota voidaan toteuttaa itse pistäen tai insuliinipumpun avulla. Insuliinipumppuhoito yleistyy koko ajan luoden tarvetta insuliinipumpun käytön ja omahoidon osaamiselle. Oikea-aikaisen ja kattavan ohjauksen sekä jatkuva tuen saaminen on diabeetikolle tärkeää insuliinipumppuhoidon toteuttamiseksi ja hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Tämän vuoksi insuliinipumppuhoidon ohjaukseen tulisi erityisesti panostaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata diabeetikoiden kokemuksia saamastaan insuliinipumppuhoidon ohjauksesta, omaa arviotaan insuliinipumpun käytössä sekä toiveita insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittämisestä. Tavoitteena on nostaa aineistosta keskeisimmät insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittämistarpeet ja -toiveet sekä määrittää niille perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön metodina käytetään tutkimuksellista kehittämistoimintaa asiakasymmärrystutkimuksen lähtökohdasta tarkasteltuna. Kysely julkaistiin Diabetesliiton sosiaalisen median kanavilla 11.8.–31.8.2023 (n=84). Aineisto analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kehittämismenetelmänä käytettiin tulosten monipuolista tarkastelua, jonka pohjalta tehtiin johtopäätöksiä ja ideoitiin kehittämisehdotuksia.
Tutkimuksen tulosten mukaan insuliinipumppuhoidon ohjaus koetaan pääosin riittäväksi. Vastauksista nousevat keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi insuliinipumpun käytön turvallisuuden lisääminen, tasalaatuisemman ohjauksen toteuttaminen sekä insuliinipumppuhoidon osaamisen kasvun parempi tukeminen. Keskeisimmiksi kehittämistoiveiksi nousi yksilöllisempi ohjaus, osaavammat ammattilaiset ohjauksessa sekä insuliinipumppujen parempi saatavuus. Kehittämistarpeille ja -toiveille luotiin tulosten tarkastelun pohjalta perusteltuja kehittämisehdotuksia, jotka olivat insuliinipumppuhoitoisten diabeetikoiden hoidon keskittäminen diabeteskeskuksiin, insuliinipumppuhoidon osaamisen jalkauttaminen keskuksista muulle alueelle, insuliinipumppuhoidon ohjauksen toteuttaminen etäkontakteja hyödyntäen, hoitotarvikkeiden saamiskriteerien yhtenäistäminen, strukturoidun insuliinipumppuohjauksen kehittäminen ja käyttöönotto, laite-edustajan mukaanotto sosiaalisen median insuliinipumppuryhmiin, varajärjestelmän tärkeyden painottaminen, tarkistuslistan ja arviointikyselyn sisällyttäminen ohjaukseen sekä insuliinipumppuhoidon osaamisen kasvun tukeminen ohjauksessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata diabeetikoiden kokemuksia saamastaan insuliinipumppuhoidon ohjauksesta, omaa arviotaan insuliinipumpun käytössä sekä toiveita insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittämisestä. Tavoitteena on nostaa aineistosta keskeisimmät insuliinipumppuhoidon ohjauksen kehittämistarpeet ja -toiveet sekä määrittää niille perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön metodina käytetään tutkimuksellista kehittämistoimintaa asiakasymmärrystutkimuksen lähtökohdasta tarkasteltuna. Kysely julkaistiin Diabetesliiton sosiaalisen median kanavilla 11.8.–31.8.2023 (n=84). Aineisto analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset induktiivisen sisällön analyysin avulla. Kehittämismenetelmänä käytettiin tulosten monipuolista tarkastelua, jonka pohjalta tehtiin johtopäätöksiä ja ideoitiin kehittämisehdotuksia.
Tutkimuksen tulosten mukaan insuliinipumppuhoidon ohjaus koetaan pääosin riittäväksi. Vastauksista nousevat keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi insuliinipumpun käytön turvallisuuden lisääminen, tasalaatuisemman ohjauksen toteuttaminen sekä insuliinipumppuhoidon osaamisen kasvun parempi tukeminen. Keskeisimmiksi kehittämistoiveiksi nousi yksilöllisempi ohjaus, osaavammat ammattilaiset ohjauksessa sekä insuliinipumppujen parempi saatavuus. Kehittämistarpeille ja -toiveille luotiin tulosten tarkastelun pohjalta perusteltuja kehittämisehdotuksia, jotka olivat insuliinipumppuhoitoisten diabeetikoiden hoidon keskittäminen diabeteskeskuksiin, insuliinipumppuhoidon osaamisen jalkauttaminen keskuksista muulle alueelle, insuliinipumppuhoidon ohjauksen toteuttaminen etäkontakteja hyödyntäen, hoitotarvikkeiden saamiskriteerien yhtenäistäminen, strukturoidun insuliinipumppuohjauksen kehittäminen ja käyttöönotto, laite-edustajan mukaanotto sosiaalisen median insuliinipumppuryhmiin, varajärjestelmän tärkeyden painottaminen, tarkistuslistan ja arviointikyselyn sisällyttäminen ohjaukseen sekä insuliinipumppuhoidon osaamisen kasvun tukeminen ohjauksessa.