Data työkykyhankkeiden investointipäätösten takana
Rantanen, Heli (2024)
Rantanen, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061022513
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mihin tietoon perustuen yritykset tekevät toimeksiantajan taloudellisesti tukemien työkykyriskeihin kohdistettujen hankkeiden investointipäätöksiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea yrityksiä valitsemaan aikaisempaa vaikuttavampia toimenpiteitä tietoon perustuvien päätösten keinoin. Tavoitteena oli myös kartoittaa tarvetta tarkentaa toimeksiantajan tukemien työkykyhankkeiden taloudellisen tuen ohjeistusta. Opinnäytetyötä ohjasi kolme tutkimuskysymystä, jotka olivat: ”Mihin dataan perustuen työkykyhankkeen kohteena oleva työkykyriski on todettu?”, ”Miten työkykyhankkeen tavoitteet on asetettu?” ja ”Onko työkykyhankkeelle asetettujen mittareiden perusteella saavutettu vaikuttavuutta?”
Tietoperustan viitekehyksenä toimi työkykyriskin hallinta ja vaikuttavuuden mittaaminen. Opinnäytetyö oli monimenetelmällinen tapaustutkimus. Määrällisen osion aineistonkeruumenetelmänä käytettiin valmiin aineiston dokumenttien tutkimusta ja analyysimenetelmänä dokumenttianalyysiä. Aineisto koostui 100 hankehakemuksesta, joista analysoitiin 294 mittaria. Mittarit ryhmiteltiin ominaisuuksien perusteella pää- ja alakategorioihin. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka toteutettiin viidelle työkykyhankkeessa yhteyshenkilönä toimineelle henkilölle. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että dataa hyödynnetään runsaasti, mutta se ei ole riittävän monipuolista. Mittareita ei aina osata valita niin täsmällisesti, että hankkeen vaikuttavuutta olisi mahdollista mitata. Tulosten perusteella toimeksiantaja pystyy kehittämään toimintojaan opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti. Työkykyriskien tilannekuvan tulisi perustua monipuoliseen dataan ja analyysiin, joka tarkastelee työkykyriskejä niin yksilön kuin organisaationkin tasolta. Siten voidaan tunnistaa oikea kohderyhmä, suunnitella vaikuttavat, riittävän monipuoliset toimenpiteet sekä seurata tavoiteltuja muutoksia oikeilla mittareilla. Kun työkykyhankkeella saavutetaan vaikuttavuutta, voidaan puhua investoinnista, joka tuottaa lisäarvoa niin työkyvyn kuin liiketoiminnankin näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea yrityksiä valitsemaan aikaisempaa vaikuttavampia toimenpiteitä tietoon perustuvien päätösten keinoin. Tavoitteena oli myös kartoittaa tarvetta tarkentaa toimeksiantajan tukemien työkykyhankkeiden taloudellisen tuen ohjeistusta. Opinnäytetyötä ohjasi kolme tutkimuskysymystä, jotka olivat: ”Mihin dataan perustuen työkykyhankkeen kohteena oleva työkykyriski on todettu?”, ”Miten työkykyhankkeen tavoitteet on asetettu?” ja ”Onko työkykyhankkeelle asetettujen mittareiden perusteella saavutettu vaikuttavuutta?”
Tietoperustan viitekehyksenä toimi työkykyriskin hallinta ja vaikuttavuuden mittaaminen. Opinnäytetyö oli monimenetelmällinen tapaustutkimus. Määrällisen osion aineistonkeruumenetelmänä käytettiin valmiin aineiston dokumenttien tutkimusta ja analyysimenetelmänä dokumenttianalyysiä. Aineisto koostui 100 hankehakemuksesta, joista analysoitiin 294 mittaria. Mittarit ryhmiteltiin ominaisuuksien perusteella pää- ja alakategorioihin. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka toteutettiin viidelle työkykyhankkeessa yhteyshenkilönä toimineelle henkilölle. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että dataa hyödynnetään runsaasti, mutta se ei ole riittävän monipuolista. Mittareita ei aina osata valita niin täsmällisesti, että hankkeen vaikuttavuutta olisi mahdollista mitata. Tulosten perusteella toimeksiantaja pystyy kehittämään toimintojaan opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti. Työkykyriskien tilannekuvan tulisi perustua monipuoliseen dataan ja analyysiin, joka tarkastelee työkykyriskejä niin yksilön kuin organisaationkin tasolta. Siten voidaan tunnistaa oikea kohderyhmä, suunnitella vaikuttavat, riittävän monipuoliset toimenpiteet sekä seurata tavoiteltuja muutoksia oikeilla mittareilla. Kun työkykyhankkeella saavutetaan vaikuttavuutta, voidaan puhua investoinnista, joka tuottaa lisäarvoa niin työkyvyn kuin liiketoiminnankin näkökulmasta.