Kylät kuulumisen kokemuksena paikkaan ja yhteisöön
Kankaanpää, Minna (2024)
Kankaanpää, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521325
Tiivistelmä
Maaseudulla kamppaillaan vetovoiman ja pitovoiman kanssa. Tutkimalla elinvoimaisuustekijöitä, vetovoimaa ja pitovoimaa voidaan edistää aluekehitystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää ja selvittää kylien tai kyläyhteisöjen merkitystä kuulumisen kokemuksena paikkaan ja yhteisöön. Tutkimuksen kannalta keskeistä oli ymmärtää mitä, tarkoitetaan kylällä ja sen eri merkityksillä sekä yhteisöllisyydellä. Kylähyvinvoinnissa keskeistä on yhteisöllisyys, yhteisöperusteinen hyvinvointi, osallisuus ja yhdessä tekeminen. Kylän hyvinvointi ja viihtyvyystekijät luovat elinvoimaisuutta ja muutosjoustavuutta maaseudulle. Maaseudulla kylä säilyy elinvoimaisena aktiivisten ihmisten toimesta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen valita maaseutu asumisen paikaksi. Tekijöitä voidaan etsiä myös suoraan kaupunkien työntötekijöistä. Tekijöitä ovat mm. arvojen mukainen elämäntapa, aikaisempi side maaseutuun tai paikkaan, rauhallinen ympäristö ja luonnonläheisyys.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tunnistaa maaseudulla asumisen veto- ja pitovoimatekijöitä kuntaviestinnässä. Tekijät, jotka vaikuttavat päätökseen valita maaseutu asumisen paikaksi, olivat odotetut, mutta opinnäytetyö vahvisti käsitystä siitä, että yhteisöllisyys voisi olla yksi erinomainen houkutin maaseutukylien ja maaseutuasumisen vetovoimaan, pitovoimaan ja elinvoimaan. Yhteisöllisyys kuuluu pehmeisiin arvoihin, jolla paikka voi erottautua muista.
Opinnäytetyö toteutettiin empiirisenä monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tiedonhankintamenetelminä opinnäytetyössäni oli puolistrukturoidut teemahaastattelut ja kyselytutkimus. Haastattelujen tavoitteena oli kuvailla, tulkita ja ymmärtää yhteisökylien elämäntapaa ja yhteisön merkitystä suhteessa paikkaan. Mukana tutkimuksessa oli kaksi yhteisökylää, jotka eroavat toisistaan konkreettisesti erityisesti asumismuodoissa. Aineiston hankinta yhteisökylistä tapahtui yksilö- ja ryhmähaastattelujen kautta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa maaseudulle muuttamisen motiiveista, maaseutuasumisen kokemuksista sekä kyläyhteisöjen ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Kyselytutkimuksen perusjoukkona oli Pirkanmaan maakunnan kylien asukkaat.
Yksittäisiä jatkotutkimuksen aihioita voisi olla tutkia eri elämäntyylin omaavia maaseudulle muuttohalukkaita ja jo muuttaneita kohderyhmiä. Kohderyhmistä voisi luoda esimerkiksi palvelumuotoilun avulla kohderyhmiä kuvaavia asiakasprofiileja, joita voitaisiin hyödyntää aluemarkkinoinnissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää ja selvittää kylien tai kyläyhteisöjen merkitystä kuulumisen kokemuksena paikkaan ja yhteisöön. Tutkimuksen kannalta keskeistä oli ymmärtää mitä, tarkoitetaan kylällä ja sen eri merkityksillä sekä yhteisöllisyydellä. Kylähyvinvoinnissa keskeistä on yhteisöllisyys, yhteisöperusteinen hyvinvointi, osallisuus ja yhdessä tekeminen. Kylän hyvinvointi ja viihtyvyystekijät luovat elinvoimaisuutta ja muutosjoustavuutta maaseudulle. Maaseudulla kylä säilyy elinvoimaisena aktiivisten ihmisten toimesta.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen valita maaseutu asumisen paikaksi. Tekijöitä voidaan etsiä myös suoraan kaupunkien työntötekijöistä. Tekijöitä ovat mm. arvojen mukainen elämäntapa, aikaisempi side maaseutuun tai paikkaan, rauhallinen ympäristö ja luonnonläheisyys.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tunnistaa maaseudulla asumisen veto- ja pitovoimatekijöitä kuntaviestinnässä. Tekijät, jotka vaikuttavat päätökseen valita maaseutu asumisen paikaksi, olivat odotetut, mutta opinnäytetyö vahvisti käsitystä siitä, että yhteisöllisyys voisi olla yksi erinomainen houkutin maaseutukylien ja maaseutuasumisen vetovoimaan, pitovoimaan ja elinvoimaan. Yhteisöllisyys kuuluu pehmeisiin arvoihin, jolla paikka voi erottautua muista.
Opinnäytetyö toteutettiin empiirisenä monimenetelmäisenä tutkimuksena. Tiedonhankintamenetelminä opinnäytetyössäni oli puolistrukturoidut teemahaastattelut ja kyselytutkimus. Haastattelujen tavoitteena oli kuvailla, tulkita ja ymmärtää yhteisökylien elämäntapaa ja yhteisön merkitystä suhteessa paikkaan. Mukana tutkimuksessa oli kaksi yhteisökylää, jotka eroavat toisistaan konkreettisesti erityisesti asumismuodoissa. Aineiston hankinta yhteisökylistä tapahtui yksilö- ja ryhmähaastattelujen kautta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa maaseudulle muuttamisen motiiveista, maaseutuasumisen kokemuksista sekä kyläyhteisöjen ja yhteisöllisyyden merkityksestä. Kyselytutkimuksen perusjoukkona oli Pirkanmaan maakunnan kylien asukkaat.
Yksittäisiä jatkotutkimuksen aihioita voisi olla tutkia eri elämäntyylin omaavia maaseudulle muuttohalukkaita ja jo muuttaneita kohderyhmiä. Kohderyhmistä voisi luoda esimerkiksi palvelumuotoilun avulla kohderyhmiä kuvaavia asiakasprofiileja, joita voitaisiin hyödyntää aluemarkkinoinnissa.