Varhaisen tuen käytäntö työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisessä yhteistyössä
Rosenlöf, Hanna (2015)
Rosenlöf, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501021004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501021004
Tiivistelmä
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset, joihin ns. 30-60-90 toimintamalli sisältyy, astuivat voimaan 1.6.2012. Lakimuutosten tarkoituksena on lisätä varhaisen tuen käyttöä sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyssä. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toteudu tarkoituksenmukaisesti, minkä vuoksi nousi tarve kehittää varhaisen tuen käytäntöä työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisessä yhteistyössä. Tulevaisuudessa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ei ole varaa hukata yhtään työntekijää työttömyydelle tai työkyvyttömyydelle. Varhaisen tuen toimintamalli on yksi keskeinen keino työvoimaresurssien vajaakäytön ennaltaehkäisyssä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välistä varhaisen tuen käytäntöä 30–60-90 mallin mukaisessa menettelyssä kahdessa 30–70 henkilön asiantuntijaorganisaatiossa. Kehittämistyön tavoitteena oli työntekijöiden sairauslomien pitkittymisen ehkäiseminen.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen. Kehittämistyö toteutettiin Suomen Terveystalo Oy:n Malmin toimipisteessä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua sekä kehittäjäryhmässä tapahtuvaa yhteiskehittelyä tulevaisuussuuntautunutta työtapaa käyttäen. Kehittäjäryhmän työskentelyyn osallistui työterveyshuollon asiantuntijoita (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työpsykologi) sekä asiakasorganisaatioiden edustajia (työterveyshuollon yhdyshenkilöt, esimiehet). Haastattelin asiakasyritysten työntekijöitä erikseen teemahaastattelumenetelmää käyttäen ja toin haastatteluaineiston kehittäjäryhmän toimintaan. Aineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus käytännöstä, jolla tulevaisuuden hyvä varhaisen tuen käytäntö toteutetaan 30-60-90 mallin mukaisessa menettelyssä. Kehittämistyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää sekä paikallisesti että valtakunnallisesti työterveyshuoltotyön kehittämisessä ja varhaisen tuen toimintatavan jalkauttamisessa työyhteisöihin.
Käytännössä keskeistä on muun muassa varhaisen tuen mallin näkyvyys, perehdytys ja rakentaminen osaksi arjen toimintaa, yhteistyö työterveyshuollon, työsuojelun ja asiakasyritysten välillä, riskitekijöiden hallinta, reagointi jo ennen 30 päivän hälytysrajaa sekä ennaltaehkäisevät ryhmämuotoiset toiminnot Kelan sekä eläkevakuutusyhtiön tukemana.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välistä varhaisen tuen käytäntöä 30–60-90 mallin mukaisessa menettelyssä kahdessa 30–70 henkilön asiantuntijaorganisaatiossa. Kehittämistyön tavoitteena oli työntekijöiden sairauslomien pitkittymisen ehkäiseminen.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen. Kehittämistyö toteutettiin Suomen Terveystalo Oy:n Malmin toimipisteessä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua sekä kehittäjäryhmässä tapahtuvaa yhteiskehittelyä tulevaisuussuuntautunutta työtapaa käyttäen. Kehittäjäryhmän työskentelyyn osallistui työterveyshuollon asiantuntijoita (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työpsykologi) sekä asiakasorganisaatioiden edustajia (työterveyshuollon yhdyshenkilöt, esimiehet). Haastattelin asiakasyritysten työntekijöitä erikseen teemahaastattelumenetelmää käyttäen ja toin haastatteluaineiston kehittäjäryhmän toimintaan. Aineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus käytännöstä, jolla tulevaisuuden hyvä varhaisen tuen käytäntö toteutetaan 30-60-90 mallin mukaisessa menettelyssä. Kehittämistyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää sekä paikallisesti että valtakunnallisesti työterveyshuoltotyön kehittämisessä ja varhaisen tuen toimintatavan jalkauttamisessa työyhteisöihin.
Käytännössä keskeistä on muun muassa varhaisen tuen mallin näkyvyys, perehdytys ja rakentaminen osaksi arjen toimintaa, yhteistyö työterveyshuollon, työsuojelun ja asiakasyritysten välillä, riskitekijöiden hallinta, reagointi jo ennen 30 päivän hälytysrajaa sekä ennaltaehkäisevät ryhmämuotoiset toiminnot Kelan sekä eläkevakuutusyhtiön tukemana.