Turvallistamisteoria kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä: Interpolin Red Notice -kuulutukset
Parviainen, Pauliina (2024)
Parviainen, Pauliina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060521050
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka autoritaariset valtiot käyttävät kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin Red Notice -kuulutuksia niiden alkuperäisen tarkoituksen ja hengen vastaisesti. Analyysin kohteeksi valittiin Kiina, Turkki ja Venäjä, koska nämä kolme ovat aktiivisimpia Interpolin kuulutuksia väärinkäyttäviä maita.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytetään kansainvälisten suhteiden tieteenalalta tutun Kööpenhaminan koulukunnan kehittämää turvallistamisteoriaa. Opinnäytetyössä testataan, pystyykö turvallistamisteoria selittämään tutkittavaa ilmiötä vakuuttavasti. Työn toinen, käytännöllisempi tavoite on lisätä poliisissa tietoisuutta kansainvälisen poliisitoiminnan työkalujen käytöstä poliittisiin tarkoituksiin. Analyysimenetelmänä työssä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Tutkitusta aineistosta löytyi runsaasti viitteitä paitsi turvallistamisyrityksistä myös onnistuneista turvallistamistoimista. Tulokset vahvistavat, että turvallistamisteorian soveltamisala on lopulta varsin laaja ja turvallistamisteoria käyttökelpoinen työkalu myös tällaisten turvallisuusongelmien tutkimiseen. Aineiston analyysi osoitti, että Kiinalla, Turkilla ja Venäjällä on keskenään hyvin samanlaiset motiivit Interpolin ja erityisesti Red Notice -kuulutusten hyväksikäytölle. Kunkin maan etujensa ajamiseen käyttämä retoriikka heijastelee kuitenkin niiden omia erityispiirteitä. Analysoiduista tapauksista voidaan päätellä, että aidoissa oikeusvaltioissa turvallistamisyritykset eivät ole yhtä tehokkaita kuin sellaisissa maissa, joissa ihmisoikeuskysymykset ovat toissijaisia muille valtiollisille intresseille.
Opinnäytetyö osoittaa, että vaikka poliisin käyttämät järjestelmät on luotu puhtaasti ammattikäyttöön, ne eivät ole immuuneja globaalille valtapolitiikalle tai autoritaaristen valtioiden kansainväliset rajat ylittäville sortotoimenpiteille. Tutkimustulokset osaltaan alleviivaavatkin Interpolin kehittämisen moninaisia tarpeita ja kyseenalaistavat järjestön nykyisen toiminnan uskottavuutta ja eettistä kestävyyttä. Tietoa ilmiöstä ja keinoista sen torjumiseksi tulisi lisätä myös Suomen poliisin keskuudessa, varsinkin valvonta- ja hälytystoiminnassa. This thesis examines how authoritarian states use International Criminal Police Organization Interpol’s Red Notices against their original purpose and spirit. China, Russia and Turkey were selected as case studies because these three countries are the most active abusers of Interpol Notices.
The theoretical context of this thesis is securitization theory developed by the Copenhagen School of International Relations. This research aims to test whether or not securitization theory can confidently account for the phenomenon under consideration. The other, more practical purpose of the thesis is to raise awareness in the police of the abuse of international policing tools for political purposes. Qualitative content analysis is the method of analysis of this thesis.
Several signs not only of securitization attempts but also of successful securitization acts were found in the analyzed material. The results confirm that securitization theory can be applied to a wide range of research topics, and they also prove that securitization theory is a useful tool for the investigation of this type of security problems. The analysis showed that China, Russia and Turkey have similar motives for the abuse of Interpol in general and of Red Notices in particular. However, the rhetoric used by each country to further their interests reflects their own special characteristics. The analyzed cases prove that in genuine rule of law countries securitization attempts are less effective than in countries where human rights concerns are secondary to other state interests.
This thesis shows that despite being designed for purely professional use, police systems and technologies are not immune to global power politics or transnational repression practiced by authoritarian states. For their part, the research results emphasize the various needs for reform of Interpol and call into question the credibility and ethical sustainability of the organization in its current form. Knowledge about the abuse of Interpol’s tools and how to prevent it should be increased in the Finnish police, in particular in surveillance and alarm operations.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytetään kansainvälisten suhteiden tieteenalalta tutun Kööpenhaminan koulukunnan kehittämää turvallistamisteoriaa. Opinnäytetyössä testataan, pystyykö turvallistamisteoria selittämään tutkittavaa ilmiötä vakuuttavasti. Työn toinen, käytännöllisempi tavoite on lisätä poliisissa tietoisuutta kansainvälisen poliisitoiminnan työkalujen käytöstä poliittisiin tarkoituksiin. Analyysimenetelmänä työssä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Tutkitusta aineistosta löytyi runsaasti viitteitä paitsi turvallistamisyrityksistä myös onnistuneista turvallistamistoimista. Tulokset vahvistavat, että turvallistamisteorian soveltamisala on lopulta varsin laaja ja turvallistamisteoria käyttökelpoinen työkalu myös tällaisten turvallisuusongelmien tutkimiseen. Aineiston analyysi osoitti, että Kiinalla, Turkilla ja Venäjällä on keskenään hyvin samanlaiset motiivit Interpolin ja erityisesti Red Notice -kuulutusten hyväksikäytölle. Kunkin maan etujensa ajamiseen käyttämä retoriikka heijastelee kuitenkin niiden omia erityispiirteitä. Analysoiduista tapauksista voidaan päätellä, että aidoissa oikeusvaltioissa turvallistamisyritykset eivät ole yhtä tehokkaita kuin sellaisissa maissa, joissa ihmisoikeuskysymykset ovat toissijaisia muille valtiollisille intresseille.
Opinnäytetyö osoittaa, että vaikka poliisin käyttämät järjestelmät on luotu puhtaasti ammattikäyttöön, ne eivät ole immuuneja globaalille valtapolitiikalle tai autoritaaristen valtioiden kansainväliset rajat ylittäville sortotoimenpiteille. Tutkimustulokset osaltaan alleviivaavatkin Interpolin kehittämisen moninaisia tarpeita ja kyseenalaistavat järjestön nykyisen toiminnan uskottavuutta ja eettistä kestävyyttä. Tietoa ilmiöstä ja keinoista sen torjumiseksi tulisi lisätä myös Suomen poliisin keskuudessa, varsinkin valvonta- ja hälytystoiminnassa.
The theoretical context of this thesis is securitization theory developed by the Copenhagen School of International Relations. This research aims to test whether or not securitization theory can confidently account for the phenomenon under consideration. The other, more practical purpose of the thesis is to raise awareness in the police of the abuse of international policing tools for political purposes. Qualitative content analysis is the method of analysis of this thesis.
Several signs not only of securitization attempts but also of successful securitization acts were found in the analyzed material. The results confirm that securitization theory can be applied to a wide range of research topics, and they also prove that securitization theory is a useful tool for the investigation of this type of security problems. The analysis showed that China, Russia and Turkey have similar motives for the abuse of Interpol in general and of Red Notices in particular. However, the rhetoric used by each country to further their interests reflects their own special characteristics. The analyzed cases prove that in genuine rule of law countries securitization attempts are less effective than in countries where human rights concerns are secondary to other state interests.
This thesis shows that despite being designed for purely professional use, police systems and technologies are not immune to global power politics or transnational repression practiced by authoritarian states. For their part, the research results emphasize the various needs for reform of Interpol and call into question the credibility and ethical sustainability of the organization in its current form. Knowledge about the abuse of Interpol’s tools and how to prevent it should be increased in the Finnish police, in particular in surveillance and alarm operations.