Kosteusvoiteen kosmetiikkaväittämien vahvistaminen tutkimusnäytön avulla
Lehikoinen, Hanna (2024)
Lehikoinen, Hanna
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060219860
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön ensisijainen tarkoitus on tuottaa tietoa siitä, miten ihon kosteustasojen mittaukset ja kuluttajapaneelin aistinvarainen arviointi yhdessä tukevat kosmetiikkaväittämiä. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin manuaali kosteusvoiteen tehokkuuden ja miellyttävyyden tutkimiseksi, joka tulee toimeksiantajan Laurea-ammattikorkeakoulun käyttöön. Manuaali sisältää käytännön ohjeet kuluttajapaneelin aistinvaraiseen arviointiin sekä ihon kosteustason mittauksiin.
Tavoitteena on, että korkeakoulu voi käyttää manuaalia suunnitellakseen ja toteuttaakseen tutkimuksia kosmetiikkayrityksille, jotka tarvitsevat näyttöä kosmetiikkaväittämiensä tueksi. Korkeakoulu voi myös hyödyntää manuaalia FarKos-hankkeessa, joka yhdistää kosmetiikka-alan käytännöt kestävän kehityksen periaatteisiin. Hankkeessa tutkitaan kotimaisten luonnonraaka-aineiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä kosmetiikassa.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskitytään kosmetiikkatuotteiden väittämiä koskevaan lainsäädäntöön ja kuluttajapaneelin hyödyntämiseen aistinvaraisessa arvioinnissa. Tietoperustassa käsitellään myös ihon kosteustasapainoon vaikuttavia tekijöitä sekä esitellään erilaisia tutkimusasetelmia ja -tekniikoita, joita voidaan käyttää kosteusvoiteen tehokkuuden arvioimiseksi.
Kehittämistyössä suoritettiin aistinvarainen arviointi ja ihon kosteuspitoisuuden mittaus yhteistyössä Berner Oy:n kanssa. Yhteistyöyritys rekrytoi kuluttajapaneeliin osallistujat ja tutkimuksessa käytettiin yrityksen kosteuttavaa kasvovoidetta. Ennen aistinvaraista arviointia kehitettiin yrityksen aiemmin käyttämän kyselylomakkeen avulla Laurea-ammattikorkeakoululle oma kyselypohja osaksi manuaalia. Kyselyn prototyyppiä testattiin kuluttajapaneelilla heidän arvioidessaan kosteusvoidetta.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kyselylomakkeen kysymykset tulisi esittää ja muotoilla kuluttajapaneelille aistinvaraisessa arvioinnissa, jotta tulokset olisivat hyödynnettävissä kosteusvoiteen markkinoinnissa. Kysely oli pääosin kvantitatiivinen, mutta sisälsi myös joitakin avoimia kysymyksiä. Tutkimustulokset mahdollistivat tuotteen tehokkuuden arvioinnin sekä kuluttajien kokemusten, että objektiivisen todistusaineiston pohjalta. Tutkimustuloksia hyödynnettiin työpajassa, jossa kyselylomaketta pyrittiin kehittämään. Työpajaan osallistuivat opinnäytetyön tekijän lisäksi neljä Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan opetustehtävissä toimivaa henkilöä.
Johtopäätöksenä todetaan, että yhteistyöyrityksen kasvovoiteen vaikutukset koettiin positiivisina ja kuluttajapaneeli piti tuotteesta. Tuotteen kosteuttava vaikutus vahvistettiin kyselytulosten lisäksi myös MoistureMeterSC-mittausten avulla. Työpajassa kehitetty kysely aistinvaraiseen arviointiin osoittautui toimivaksi, ja siellä saatiin hyviä ideoita kyselyä ja manuaalia varten. Tulevaisuudessa manuaalia voitaisiin laajentaa kattamaan myös muita laitetutkimuksia tai kosmetiikkatuotteita, kuten shampoita ja hoitoaineita.
Tavoitteena on, että korkeakoulu voi käyttää manuaalia suunnitellakseen ja toteuttaakseen tutkimuksia kosmetiikkayrityksille, jotka tarvitsevat näyttöä kosmetiikkaväittämiensä tueksi. Korkeakoulu voi myös hyödyntää manuaalia FarKos-hankkeessa, joka yhdistää kosmetiikka-alan käytännöt kestävän kehityksen periaatteisiin. Hankkeessa tutkitaan kotimaisten luonnonraaka-aineiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä kosmetiikassa.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskitytään kosmetiikkatuotteiden väittämiä koskevaan lainsäädäntöön ja kuluttajapaneelin hyödyntämiseen aistinvaraisessa arvioinnissa. Tietoperustassa käsitellään myös ihon kosteustasapainoon vaikuttavia tekijöitä sekä esitellään erilaisia tutkimusasetelmia ja -tekniikoita, joita voidaan käyttää kosteusvoiteen tehokkuuden arvioimiseksi.
Kehittämistyössä suoritettiin aistinvarainen arviointi ja ihon kosteuspitoisuuden mittaus yhteistyössä Berner Oy:n kanssa. Yhteistyöyritys rekrytoi kuluttajapaneeliin osallistujat ja tutkimuksessa käytettiin yrityksen kosteuttavaa kasvovoidetta. Ennen aistinvaraista arviointia kehitettiin yrityksen aiemmin käyttämän kyselylomakkeen avulla Laurea-ammattikorkeakoululle oma kyselypohja osaksi manuaalia. Kyselyn prototyyppiä testattiin kuluttajapaneelilla heidän arvioidessaan kosteusvoidetta.
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten kyselylomakkeen kysymykset tulisi esittää ja muotoilla kuluttajapaneelille aistinvaraisessa arvioinnissa, jotta tulokset olisivat hyödynnettävissä kosteusvoiteen markkinoinnissa. Kysely oli pääosin kvantitatiivinen, mutta sisälsi myös joitakin avoimia kysymyksiä. Tutkimustulokset mahdollistivat tuotteen tehokkuuden arvioinnin sekä kuluttajien kokemusten, että objektiivisen todistusaineiston pohjalta. Tutkimustuloksia hyödynnettiin työpajassa, jossa kyselylomaketta pyrittiin kehittämään. Työpajaan osallistuivat opinnäytetyön tekijän lisäksi neljä Laurea-ammattikorkeakoulun kauneudenhoitoalan opetustehtävissä toimivaa henkilöä.
Johtopäätöksenä todetaan, että yhteistyöyrityksen kasvovoiteen vaikutukset koettiin positiivisina ja kuluttajapaneeli piti tuotteesta. Tuotteen kosteuttava vaikutus vahvistettiin kyselytulosten lisäksi myös MoistureMeterSC-mittausten avulla. Työpajassa kehitetty kysely aistinvaraiseen arviointiin osoittautui toimivaksi, ja siellä saatiin hyviä ideoita kyselyä ja manuaalia varten. Tulevaisuudessa manuaalia voitaisiin laajentaa kattamaan myös muita laitetutkimuksia tai kosmetiikkatuotteita, kuten shampoita ja hoitoaineita.