Hoitajana omainen - Omaishoitajat arjen kehyksissä
Roberts, Jenna (2024)
Roberts, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018897
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli Porvoon Kaupungin teettämän kyselyn avoimia kysymyksiä analysoimalla selvittää, miten Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja alueella toimivien omaishoitajien yhteistyötä voisi parantaa. Kysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa erikseen alle 18-vuotiaita - ja yli 18-vuotiaita hoitaville, joista suurin osa sekä omaishoitajista, että hoidettavista, olivat yli 65-vuotiaita. Tarkoituksena oli analysoida syvemmin näiden kahden ryhmän välisiä eroja ja erilaisia tarpeita.
Analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisältöanalyysi ja ensimmäiseksi esiin nousi tutkimuskysymys: miten hoitajat ovat kokeneet tuen? Seuraava kysymys koski vapaaehtoisjärjestöjen tukea ja kuului: miten omaishoitajat kokevat toisten tahojen tuen? Kolmannen kysymyksen tarkoituksena oli selvittää hakuprosessin toimivuutta ja kuului: miten he kokevat tuen hakemisen prosessin? Viimeinen tutkimuskysymys oli: olisiko jokin tukimuoto, jota hyvinvointialue voisi vielä tarjota?
Tuloksista kävi selvästi ilmi, että omaishoitajien ja hyvinvointialueen välillä tarvitaan parempaa kommunikaatiota. Kävi myös selkeästi ilmi, että omaishoitajien avuntarpeisiin ja toiveisiin vaikuttaa merkittävästi omaishoitajan ja hoidettavan henkilön ikä. Mahdollisuus tiedon ja avun saamiseen yhdestä ja samasta paikasta koettiin erittäin tärkeäksi kaikkien omaishoitajien keskuudessa.
Analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisältöanalyysi ja ensimmäiseksi esiin nousi tutkimuskysymys: miten hoitajat ovat kokeneet tuen? Seuraava kysymys koski vapaaehtoisjärjestöjen tukea ja kuului: miten omaishoitajat kokevat toisten tahojen tuen? Kolmannen kysymyksen tarkoituksena oli selvittää hakuprosessin toimivuutta ja kuului: miten he kokevat tuen hakemisen prosessin? Viimeinen tutkimuskysymys oli: olisiko jokin tukimuoto, jota hyvinvointialue voisi vielä tarjota?
Tuloksista kävi selvästi ilmi, että omaishoitajien ja hyvinvointialueen välillä tarvitaan parempaa kommunikaatiota. Kävi myös selkeästi ilmi, että omaishoitajien avuntarpeisiin ja toiveisiin vaikuttaa merkittävästi omaishoitajan ja hoidettavan henkilön ikä. Mahdollisuus tiedon ja avun saamiseen yhdestä ja samasta paikasta koettiin erittäin tärkeäksi kaikkien omaishoitajien keskuudessa.