Aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan kohtaaminen hoitotyössä

Abstract

Useat terveysalan ammattilaiset kokevat työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Usein väkivallan tekijänä on potilas tai asiakas. Hoitajan toiminta uhkaavissa tai väkivaltaisissa potilaskohtaamisissa pohjautuu lakiin sekä eettisiin lähtökohtiin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten tulee toimia uhkaavan tai väkivaltaisen potilaan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja tutkittua tietoa aggressiivisen potilaan kohtaamiskeinoista, joita voisi hyödyntää ammattikorkeakoulun terveysalan opetuksessa. Työn tilaajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Ennen aineiston keräämistä oli mietitty valmiiksi sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Haun edetessä poissulkukriteereissä lähdemateriaalin maksuttomuudesta joustettiin, ja yksi maksullinen artikkeli otettiin mukaan kirjallisuuskatsauksen aineistoon. Aineistoon valikoitui yhteensä kymmenen eri lähdettä. Lähdemateriaali oli kieleltään suomen- tai englanninkielistä. Aineisto analysoitiin teemoittelumenetelmällä. Asetettuun tutkimuskysymykseen vastataan tuloksissa. Tutkimuskysymys on: Mitä hoitotyön keinoja käytetään aggressiivisesti käyttäytyvän terveyspalvelujen asiakkaan kanssa toimiessa?

Tulosten mukaan ensisijainen tapa suhtautua aggressiivisesti käyttäytyvään potilaaseen on ennakoida tilanteet käyttämällä aggressiivisen käyttäytymisen riskin arviointityökaluja ja ennakkotietoja, ja itse tilanteessa käyttää ei-rajoittavia sanallisia hoitokeinoja. Myös ympäristöstä ja toisista henkilöistä johtuvat tekijät sekä potilaan toteutumattomista tarpeista tai somaattisista sairauksista johtuvat syyt tulisi ottaa huomioon. Jos ei-rajoittavista keinoista ei ole apua, seuraava askel on lääkkeellinen rauhoittaminen, joka tulisi tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jos nämä edelliset keinot eivät auta ja potilas on vaaraksi itselleen, ympäristölleen tai muille, lääkärin määräyksestä laki sallii myös rajoittavat toimenpiteet. Nämä voivat olla potilasta traumatisoivia keinoja, joten niiden käytössä tulisi huomioida potilaan hyvä perushoito, eikä potilasta saisi jättää yksin rajoittavan hoitotoimenpiteen aikana.

Jatkotutkimuksena voisi olla, miten sanallisten rauhoittelukeinojen käyttö toteutuu hoitotyössä aggressiivisen potilaan kohtaamisessa hoitajan sekä potilaan näkökulmasta.

Many health care professionals experience violence or the threat of violence at work. Often the patient or the client is the one being violent. Nurse’s actions in threatening or violent nursing situations are based on the law and ethical guidelines.

The purpose of this thesis was to find out how to deal with a threatening or violent patient. The aim of this thesis was to provide trustful and researched information that could be used for teaching purposes for the health care students in the University of Applied Sciences. The thesis was commissioned by Xamk, the South-Eastern Finland University of Applied Sciences. This thesis was carried out as a descriptive literature review. The inclusion and exclusion criteria were set before starting the review. As the search process progressed, the exclusion criteria were changed, and one paid article was taken into the literature review. In total ten different sources were selected. The sources were either in Finnish or in English. The selected material was analysed with a thematic analysis. The research question is being answered in the results. The research question is what kind of care interventions are being used when dealing with an aggressive patient?

According to the results the primary strategy to deal with an aggressive patient is to prevent any aggressive behaviour by using risk assessment instruments and previous patient documents to predict any violence. In a violent situation the primary strategy is to use non-coercive verbal interventions. Environment and other people related factors and the patient´s unmet needs should be considered too. If the non-coercive interventions are not enough, the next step is to medically calm the patient down, which should be carried out in mutual understanding with a health care professional and the patient. If those interventions are not helping and the patient is endangering themselves, environment or the others, the law states that coercive methods may be used if the doctor orders lawfully to do so. These methods could traumatize the patient, so a good basic care should be provided once using them and the patient should not be left alone in such situations.

Further studies could find out how comprehensively the verbal de-escalation interventions are being used in the health care field when encountering an aggressive patient based on the nurses´ and patients’ experiences.