Tietojärjestelmien vaikutus potilasturvallisuuteen ja sen huomioiminen hyvinvointialueiden omavalvonnassa
Lahtinen, Maria (2024)
Lahtinen, Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052615854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052615854
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saaminen turvallisesti on laissa säädetty kaikille kuuluva oikeus. Potilasturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat myös ajankohtaisia, kun koko sosiaali- ja terveydenhuolto kokee muutoksia sote-uudistuksen myötä.
Potilasturvallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon periaatteita ja toimintoja, jotka varmistavat hoidon ja palveluiden turvallisuuden sekä suojaavat potilasta vahingoittumasta. Sen yhdenmukaista toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas ja potilasturvallisuusstrategia. Potilasturvallisuus ja havaittujen turvallisuuspuutteiden korjaaminen on jokaisen terveydenhuollon toimijan omalla vastuulla ja menetelmiä tulee kehittää mahdollisten riskien havaitsemiseen jo ennen niiden realisoitumista, jotta vaaratilanne on mahdollista välttää ennakoivilla toimenpiteillä.
Nykyään tietojärjestelmät ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa ja niiden toiminnalla ja käytöllä on suuri merkitys myös potilasturvallisuuteen, niin toiminnan, kuin käytettävyydenkin kautta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tietojärjestelmien vaikutus potilasturvallisuuteen on otettu huomioon hyvinvointialueiden omavalvonnassa ja vastaako se STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena vertailevana tutkimuksena, jossa verrattiin hyvinvointialueiden potilasturvallisuussuunnitelmien sisältöä toisiinsa yrittäen saada kokonaiskuvaa potilasturvallisuuden alueista hyvinvointialueilla tietojärjestelmien näkökulmasta. Lopuksi löydöksiä verrattiin STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaan. Tuloksia tarkasteltiin aihealueittain ja vertailevan analyysin avulla pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja aineistosta.
Tutkimukseen valituista hyvinvointialueiden dokumenteista on nähtävissä, että tietojärjestelmät on otettu huomioon potilasturvallisuudessa monesta eri näkökulmasta, mutta painotuksessa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Pääpaino tietojärjestelmien käsittelyssä on tietoturvassa ja tietosuojassa, terveydenhuollon laitteissa ja työntekijöiden perehdyttämisessä, joita käsitellään kaikkien hyvinvointialueiden dokumenteissa. Näiden lisäksi osassa dokumenteista käsitellään myös lääkehoidon turvallisuutta, vaaratapahtumien raportointia, digitaalista kehitystä sekä sote-uudistusta.
Hyvinvointialueiden potilasturvallisuusdokumenteissa tietojärjestelmistä nostetaan esille oikeita asioita, mutta vaihtelevalla laajuudella eikä välttämättä riittävällä painotuksella. STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa taas käsitellään kaikkia potilasturvallisuuden osa-alueita ja osittain myös laajemmasta näkökulmasta.
Potilasturvallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon periaatteita ja toimintoja, jotka varmistavat hoidon ja palveluiden turvallisuuden sekä suojaavat potilasta vahingoittumasta. Sen yhdenmukaista toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas ja potilasturvallisuusstrategia. Potilasturvallisuus ja havaittujen turvallisuuspuutteiden korjaaminen on jokaisen terveydenhuollon toimijan omalla vastuulla ja menetelmiä tulee kehittää mahdollisten riskien havaitsemiseen jo ennen niiden realisoitumista, jotta vaaratilanne on mahdollista välttää ennakoivilla toimenpiteillä.
Nykyään tietojärjestelmät ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa ja niiden toiminnalla ja käytöllä on suuri merkitys myös potilasturvallisuuteen, niin toiminnan, kuin käytettävyydenkin kautta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tietojärjestelmien vaikutus potilasturvallisuuteen on otettu huomioon hyvinvointialueiden omavalvonnassa ja vastaako se STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena vertailevana tutkimuksena, jossa verrattiin hyvinvointialueiden potilasturvallisuussuunnitelmien sisältöä toisiinsa yrittäen saada kokonaiskuvaa potilasturvallisuuden alueista hyvinvointialueilla tietojärjestelmien näkökulmasta. Lopuksi löydöksiä verrattiin STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaan. Tuloksia tarkasteltiin aihealueittain ja vertailevan analyysin avulla pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja aineistosta.
Tutkimukseen valituista hyvinvointialueiden dokumenteista on nähtävissä, että tietojärjestelmät on otettu huomioon potilasturvallisuudessa monesta eri näkökulmasta, mutta painotuksessa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Pääpaino tietojärjestelmien käsittelyssä on tietoturvassa ja tietosuojassa, terveydenhuollon laitteissa ja työntekijöiden perehdyttämisessä, joita käsitellään kaikkien hyvinvointialueiden dokumenteissa. Näiden lisäksi osassa dokumenteista käsitellään myös lääkehoidon turvallisuutta, vaaratapahtumien raportointia, digitaalista kehitystä sekä sote-uudistusta.
Hyvinvointialueiden potilasturvallisuusdokumenteissa tietojärjestelmistä nostetaan esille oikeita asioita, mutta vaihtelevalla laajuudella eikä välttämättä riittävällä painotuksella. STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa taas käsitellään kaikkia potilasturvallisuuden osa-alueita ja osittain myös laajemmasta näkökulmasta.