PIMA-tiedonhallintamalli Lahden kaupungille

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Lahden kaupungin organisaation käyttöön tiedonhallintamalli, jonka keskeisimpinä osa-alueina olivat maa-alueiden pilaantuneisuustietojen saatavuuden ja hyötykäyttämisen kehittäminen. Toimeksiantajan ongelmana oli, että maankäytön kannalta tärkeitä pilaantuneisuustietoja oli hankalaa hallita ja hyödyntää.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmiä mukaillen ja työssä hyödynnettiin muun muassa asiantuntijatapaamisia. Työssä selvitettiin, miten ja millaisin edellytyksin PIMA-hankkeiden pilaantuneisuustietoja voidaan kerätä ja muuntaa paikkatietomuotoon. Lisäksi tietoa pyrittiin luokittelemaan ja esittämään yksinkertaisella, tiedon hyötykäyttämistä tukevalla tavalla.

Opinnäytetyön tuloksena toimeksiantajan on mahdollista ottaa käyttöön tiedonhallintamalli, joka mahdollistaa pilaantuneisuustietojen keräämisen, jäsentelemisen ja hyötykäyttämisen paikkatietona. Tietojärjestelmään muodostuvilla merkinnöillä voidaan esittää paikkatietokohteen pilaantuneisuuden taso sekä tieto mahdollisista kohteessa toteutetuista kunnostustoimenpiteistä.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että tiedonhallintamallin ohjeita ja periaatteita noudattaen onnistuttiin muodostamaan paikkatietokohteita Trimble Locus -tietojärjestelmään. Muodostuneet paikkatietokohteet tukevat maankäytön kannalta tärkeän tiedon hyödyntämistä Lahden kaupungin organisaation eri toimialoilla.

The aim of the thesis was to develop a data management model for the City of Lahti, focusing on improving the accessibility and utilization of contaminated land data, which are crucial for land use planning. The problem faced by the client was the difficulty in managing and utilizing important contamination data for land use purposes.

The thesis was conducted using methods resembling action research, including expert meetings. The study investigated how and under what conditions contamination data from PIMA projects could be collected and converted into spatial data. Moreover, efforts were made to classify information and present it in a simple manner that supports the utilization of the data.

As a result of the study, the client can implement the data management model, which enables the collection, structuring, and utilization of contamination data as spatial data. The markings in the information system can indicate the level of contamination at spatial data points but also provide information about any remediation measures implemented at the site.

Based on the results of the thesis, it can be concluded that by following the guidelines and principles of the data management model, spatial data points were successfully created in the Trimble Locus system. These spatial data points support the utilization of important information for land use planning across different sectors within the City of Lahti's organization.