Laatua järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyyn
Mannerheimo, Kristiina (2024)
Mannerheimo, Kristiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214595
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä toimilla voidaan vaikuttaa valmisjärjestelmäprojektin toiminnallisten ja toimintaympäristön vaatimusten määrittelyn laatuun toimittaessa kompleksisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli luoda selvityksen perusteella projektijohtamisen tueksi ohjeistus toimista, joiden avulla saadaan ratkaistua ja vältettyä toiminnallisten sekä toimintaympäristön vaatimusmäärittelyn ongelmakohtia ja siten edesauttaa projektin laadukasta vaatimusmäärittelyä. Tämä opinnäytetyö tehtiin projektijohtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja toimii omaisuudenhoito toimialalla ja on osa finanssialan ryhmää.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tutkimuksellisen kehittämistyön avulla saadaan syvennettyä ymmärrystä, millä toimilla järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn laatuun voidaan vaikuttaa toimeksiantajan kompleksisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistavassa on piirteitä sekä konstruktiivisen että tapaustutkimuksen lähestymistavoista. Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja kerätyn aineiston analyysi sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin projektin vaatimusmäärittelyä projektijohtamisen näkökulmasta sekä järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn prosessia. Lisäksi syvennyttiin kompleksisessa toimintaympäristössä tehtävään vaatimusmäärittelyyn sekä hiljaisen tiedon keräämiseen liiketoiminnan asiantuntijoilta, jotka olivat tunnistettu erityisen haastaviksi vaatimusmäärittelyn osa-alueiksi.
Kehittämistyön tulosten perusteella luotiin ymmärrys, millä toimilla järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn laatua voidaan parantaa. Järjestelmäkehityksen vaatimusmäärittelyn laadun parantamiseen ei ole yhtä helppoa keinoa. Laadun parantaminen vaatii useita eri toimia ja on projektikohtaista, mitä toimia tulee soveltaa. Tuloksissa korostuivat kompleksisuuden hallinta, projektijohtaminen, vaatimusmäärittelyn esivalmistelu ja oikea resursointi, vaatimusten yhteisen ymmärryksen varmistaminen, liiketoiminnan edustajien rooli sekä näihin osa-alueisiin kohdistuvat laadunparannus toimet.
Kehittämistyön tuotoksena muodostunut ohjeistus projektin vaatimusmäärittelyn laadun parantamiseen arvioitiin liiketoiminnan asiantuntijoiden avulla konseptitestauksessa. Ohjeistusta jatkokehitettiin konseptitestauksesta saadun palauteen avulla. Ohjeistuksen tarkoitus on tukea projektipäällikköä työssään. Projektipäälliköt voivat syventää tietämystään ohjeistuksen avulla vaatimusmäärittelyyn laatuun vaikuttavista tekijöistä ja toimista sekä saavat ohjeistusta projektijohtamiseen liittyvistä odotuksista vaatimusmäärittelyyn liittyen. Ohjeistus luo myös pohjan laajempien vaatimusmäärittelyn laatua parantavien kehittämistoimien suunnittelemiselle, kuten liiketoimintaprosessien visuaaliset kuvaukset, liiketoimintaprosessien omistajuuden määrittäminen ja koulutuksen järjestäminen vaatimusmäärittelyyn osallistuville liiketoiminnan edustajille. Ohjeistuksen avulla organisaatiot voivat kehittää järjestelmäkehityksen laatua vaatimusmäärittelyn laatua parantamalla.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tutkimuksellisen kehittämistyön avulla saadaan syvennettyä ymmärrystä, millä toimilla järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn laatuun voidaan vaikuttaa toimeksiantajan kompleksisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistavassa on piirteitä sekä konstruktiivisen että tapaustutkimuksen lähestymistavoista. Kehittämistehtävä toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Aineiston keruu tehtiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja kerätyn aineiston analyysi sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin projektin vaatimusmäärittelyä projektijohtamisen näkökulmasta sekä järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn prosessia. Lisäksi syvennyttiin kompleksisessa toimintaympäristössä tehtävään vaatimusmäärittelyyn sekä hiljaisen tiedon keräämiseen liiketoiminnan asiantuntijoilta, jotka olivat tunnistettu erityisen haastaviksi vaatimusmäärittelyn osa-alueiksi.
Kehittämistyön tulosten perusteella luotiin ymmärrys, millä toimilla järjestelmäprojektin vaatimusmäärittelyn laatua voidaan parantaa. Järjestelmäkehityksen vaatimusmäärittelyn laadun parantamiseen ei ole yhtä helppoa keinoa. Laadun parantaminen vaatii useita eri toimia ja on projektikohtaista, mitä toimia tulee soveltaa. Tuloksissa korostuivat kompleksisuuden hallinta, projektijohtaminen, vaatimusmäärittelyn esivalmistelu ja oikea resursointi, vaatimusten yhteisen ymmärryksen varmistaminen, liiketoiminnan edustajien rooli sekä näihin osa-alueisiin kohdistuvat laadunparannus toimet.
Kehittämistyön tuotoksena muodostunut ohjeistus projektin vaatimusmäärittelyn laadun parantamiseen arvioitiin liiketoiminnan asiantuntijoiden avulla konseptitestauksessa. Ohjeistusta jatkokehitettiin konseptitestauksesta saadun palauteen avulla. Ohjeistuksen tarkoitus on tukea projektipäällikköä työssään. Projektipäälliköt voivat syventää tietämystään ohjeistuksen avulla vaatimusmäärittelyyn laatuun vaikuttavista tekijöistä ja toimista sekä saavat ohjeistusta projektijohtamiseen liittyvistä odotuksista vaatimusmäärittelyyn liittyen. Ohjeistus luo myös pohjan laajempien vaatimusmäärittelyn laatua parantavien kehittämistoimien suunnittelemiselle, kuten liiketoimintaprosessien visuaaliset kuvaukset, liiketoimintaprosessien omistajuuden määrittäminen ja koulutuksen järjestäminen vaatimusmäärittelyyn osallistuville liiketoiminnan edustajille. Ohjeistuksen avulla organisaatiot voivat kehittää järjestelmäkehityksen laatua vaatimusmäärittelyn laatua parantamalla.