Aika, muutos ja maalaus – elämänkaaripsykologinen näkökulma maalaukseen ja prosessiin

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin kuvataiteilijan ammatillista prosessia ja ajan ja elämänkokemusten vaikutusta siihen. Perehdyttiin tutkimuksiin elämänkaaren vaikutuksesta luovuuteen ja taiteelliseen tuotantoon ja peilattiin niitä omaan tekemiseen. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi elämänkaaripsykologia, jonka keskeisiä käsitteitä yhdistettiin taiteellisen työskentelyn ja sen prosessien pohtimiseen.

Tavoitteena oli selvittää, miten elämänkaaripsykologian eri käsitteet sekä niihin linkittyvät muut näkökulmat näkyvät tekijän tuotannossa, taiteellisessa kehityksessä, työprosessissa ja opinnäytetyönäyttelyiden teoksissa. Haluttiin löytää yhteyksiä siirtymäjaksojen, kriisien ja muiden elämänvaiheiden välillä samoin kuin näiden vaiheiden aikana tai seurauksena syntyvien taideteosten välillä.

Opinnäytetyö on taiteellinen tutkimus, ja siinä käytettiin autoetnografista tutkimusmenetelmää. Prosessia tutkittiin tekijän oman taiteellisen toiminnan kautta, jossa tärkeänä osana tämän työn osalta oli aiemmin tehtyjen teosten jatkaminen. Tutustuttiin myös muiden kuvataiteilijoiden ajatuksiin taideprosessista ja teosten jatkamisesta, valmiudesta ja keskeneräisyydestä. Työhön liittyvässä taiteellisessa osuudessa muokattiin vanhoista teoksista uusia purkamalla teokset osiin ja jatkamalla niiden maalaamista uudessa muodossa. Teoksista toteutettiin kolme erillistä näyttelykokonaisuutta.

Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että elämänkaaripsykologian viitekehys sopii taiteellisen prosessin ja taideteosten tarkastelemiseen. Elämänkaaripsykologian keskeiset käsitteet ja muut työssä käsitellyt taiteelliseen prosessiin kokemusperäisesti liittyvät asiat näkyvät kuvataiteilijan työssä, taideteoksen valmistumisprosessissa ja myös jo valmiin taideteoksen jatkamisen prosessissa.