Lastensuojelutyössä toimivien ohjaajien kokemukset työhyvinvoinnista ja työn kuormitustekijöistä
Otollinen, Venla; Ollonen, Teemu; Aakko, Heli (2024)
Otollinen, Venla
Ollonen, Teemu
Aakko, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013690
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan kenttä on ollut muutaman viime vuoden ajan historiallisessa murroksessa, kun vastuu palveluiden järjestämisestä on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Taloudelliset säästöpaineet ovat hyvinvointialueilla todella suuret, ja tämä aiheuttaa painetta myös palveluita käytännössä toteuttaville yrityksille ja lopulta niiden työntekijöille, jotka pyrkivät tekemään mahdollisimman laadukasta työtä samalla, kun tarve kulujen minimoimiseen kasvaa ja resursseista joudutaan karsimaan. Työ lastensuojelussa mielletään usein julkisessa keskustelussa arvokkaaksi, mutta raskaaksi ja kuormittavaksi.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden kokemuksia työhy-vinvoinnistaan sekä työn kuormitustekijöistä. Koska opinnäytetyötä oli tekemässä kaksi sosionomiopiskelijaa ja yksi sairaanhoitajaopiskelija, halusimme selvittää tutkimuksessa myös työn kuormitustekijöiden mahdollista yhteyttä työntekijöiden psyykkiseen ja fyysiseen terveydentilaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia kokemuksia työntekijöillä on työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen keinoista. Tutkimus kohdistettiin kahteen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan perustason lastensuojeluyksikköön, jotka omistava yritys toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmä oli kahden perustason lastensuojeluyksikön vakituinen henkilökunta, johon tutkimuksen toteuttamisen hetkellä kuului 11 henkilöä. Tutkimus toteutettiin Webropolin kautta anonyymina sähköisenä kyselynä, joka sisälsi kymmenen avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat työyhteisön tuki, toimiva ammattitaitoinen tiimi, vapaa-ajan merkitys, positiivinen työilmapiiri ja arvostus. Vastaavasti kuormitusta lisääviä tekijöitä olivat vuorotyö, työn hektisyys, haastavat asiakastilanteet ja vaihtelevat työvoimaresurssit. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta oleellisiksi teemoiksi tuloksissa nousivat henkilökohtaiset valinnat, työnantajan tuki ja vastuun jakaminen.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia tarkemmin ja kattavammin tapoja, joilla esimerkiksi työnantaja voisi työntekijöidensä työhyvinvointia edistää. Tätä kautta voitaisiin saada konkreettisia tapoja ja vaihtoehtoja, joita työnantajat voisivat hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden kokemuksia työhy-vinvoinnistaan sekä työn kuormitustekijöistä. Koska opinnäytetyötä oli tekemässä kaksi sosionomiopiskelijaa ja yksi sairaanhoitajaopiskelija, halusimme selvittää tutkimuksessa myös työn kuormitustekijöiden mahdollista yhteyttä työntekijöiden psyykkiseen ja fyysiseen terveydentilaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia kokemuksia työntekijöillä on työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen keinoista. Tutkimus kohdistettiin kahteen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan perustason lastensuojeluyksikköön, jotka omistava yritys toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmä oli kahden perustason lastensuojeluyksikön vakituinen henkilökunta, johon tutkimuksen toteuttamisen hetkellä kuului 11 henkilöä. Tutkimus toteutettiin Webropolin kautta anonyymina sähköisenä kyselynä, joka sisälsi kymmenen avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Kyselyn tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat työyhteisön tuki, toimiva ammattitaitoinen tiimi, vapaa-ajan merkitys, positiivinen työilmapiiri ja arvostus. Vastaavasti kuormitusta lisääviä tekijöitä olivat vuorotyö, työn hektisyys, haastavat asiakastilanteet ja vaihtelevat työvoimaresurssit. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta oleellisiksi teemoiksi tuloksissa nousivat henkilökohtaiset valinnat, työnantajan tuki ja vastuun jakaminen.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia tarkemmin ja kattavammin tapoja, joilla esimerkiksi työnantaja voisi työntekijöidensä työhyvinvointia edistää. Tätä kautta voitaisiin saada konkreettisia tapoja ja vaihtoehtoja, joita työnantajat voisivat hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä.