Automated diagnostics of electronic systems
Drees, Arto (2014)
Drees, Arto
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121820377
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Nokia Networks. Työ tehtiin osaksi laajempaa laadunparantamisprojektia. Päätavoitteena oli parantaa diagnostiikkaa sekä vähentää väärien diagnoosien määrää tietyillä tukiasematuotteilla kohdentamalla työ useimmin väärin diagnosoiduille komponenteille.
Tavoitteet saavutettiin kehittämällä varhainen versio automatisoidusta diagnostiikkatyökalusta. Työkalu kehitettiin Microsoft Visual Studio-kehitysympäristössä C#-ohjelmointikielellä. Työkalu käyttää diagnostiikkatietokantaa, joka kehitettiin XML(Extensible Markup Language)-kielellä. Tietokannalla toteutetaan vikamallinnusta ja sääntöihin perustuvaa diagnostiikkaa juurisyyn löytämiseksi.
Kaksi pilottihanketta käynnistettiin varmistamaan työkalun toimivuus ja mittaamaan onnistuneiden diagnoosien määrän kehitystä. Pilottihankkeiden tulokset olivat rohkaisevia; väärien diagnoosien määrä laski 88 %.
Pilottihankkeiden hyvät tulokset ja työkalun helppokäyttöisyydestä saatu palaute johtivat siihen, että työkalu päätettiin ottaa käyttöön globaalisti tilaajan valmistamien systeemimoduulien korjauskäytössä. Työkalu vaatii silti vielä jatkokehitystä, erityisesti kattavuuden ja vaillinaisten ominaisuuksien osalta.
Tavoitteet saavutettiin kehittämällä varhainen versio automatisoidusta diagnostiikkatyökalusta. Työkalu kehitettiin Microsoft Visual Studio-kehitysympäristössä C#-ohjelmointikielellä. Työkalu käyttää diagnostiikkatietokantaa, joka kehitettiin XML(Extensible Markup Language)-kielellä. Tietokannalla toteutetaan vikamallinnusta ja sääntöihin perustuvaa diagnostiikkaa juurisyyn löytämiseksi.
Kaksi pilottihanketta käynnistettiin varmistamaan työkalun toimivuus ja mittaamaan onnistuneiden diagnoosien määrän kehitystä. Pilottihankkeiden tulokset olivat rohkaisevia; väärien diagnoosien määrä laski 88 %.
Pilottihankkeiden hyvät tulokset ja työkalun helppokäyttöisyydestä saatu palaute johtivat siihen, että työkalu päätettiin ottaa käyttöön globaalisti tilaajan valmistamien systeemimoduulien korjauskäytössä. Työkalu vaatii silti vielä jatkokehitystä, erityisesti kattavuuden ja vaillinaisten ominaisuuksien osalta.