Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen viestinnän vaikuttavuus sidosryhmien kokemana
Alasirniö, Tiina; Haikonen, Mari (2024)
Alasirniö, Tiina
Haikonen, Mari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512348
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen vaativat tekoja kaikilla toimijuuden tasoilla. Pohjois-Savossa ilmastotyötä koordinoi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millainen vaikuttavuus Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen viestinnällä on ollut sidosryhmien kokemana, ja miten se on tukenut Pohjois-Savossa tehdyn ilmastotyön vaikuttavuutta. Tutkimuksen tietoperusta koostui vaikuttavuuden, ilmastoviestinnän, viestinnän vaikuttavuuden arvioinnin sekä verkostoyhteistyön ja -johtamisen teemoista.
Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin hankkeen ydinryhmän Flinga-alustatyöskentelyllä, jossa ryhmä määritteli hankkeen viestinnällä tavoitellun vaikuttavuuden. Aineistoa täydennettiin sidosryhmien verkkokyselyllä ja puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joiden tavoitteina oli syventää ymmärrystä vaikuttavuuden kokemuksesta sidosryhmissä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tuloksena esiteltiin viisi sidosryhmien kokemuksen mukaan merkittävintä hankkeen viestinnän vaikuttavuuden ilmentymää ja myötävaikuttajaa, näiden vertailu hankkeen viestinnällä tavoiteltuun vaikuttavuuteen sekä sidosryhmien kehittämisehdotukset alueelliselle ilmastotyölle. Merkittävimmät hankkeen viestinnän vaikuttavuuden ilmentymät ja myötävaikuttajat olivat edelläkävijyys ja merkittävyys, systemaattisuus ja koordinaatio, vaikuttavuutta vahvistava viestintä, asiantuntijaverkoston vahvistuminen sekä ilmastotoimiin aktivoiminen. Alueellisen ilmastotyön kehittämisehdotuksina sidosryhmät toivoivat edelleen aktivointia ilmastotoimiin syventämällä yhteistyötä ja laajentamalla kohderyhmiä sekä rohkaisua, myönteisyyttä ja konkretiaa sisältäviä viestintätoimia.
Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin hankkeen ydinryhmän Flinga-alustatyöskentelyllä, jossa ryhmä määritteli hankkeen viestinnällä tavoitellun vaikuttavuuden. Aineistoa täydennettiin sidosryhmien verkkokyselyllä ja puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joiden tavoitteina oli syventää ymmärrystä vaikuttavuuden kokemuksesta sidosryhmissä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tuloksena esiteltiin viisi sidosryhmien kokemuksen mukaan merkittävintä hankkeen viestinnän vaikuttavuuden ilmentymää ja myötävaikuttajaa, näiden vertailu hankkeen viestinnällä tavoiteltuun vaikuttavuuteen sekä sidosryhmien kehittämisehdotukset alueelliselle ilmastotyölle. Merkittävimmät hankkeen viestinnän vaikuttavuuden ilmentymät ja myötävaikuttajat olivat edelläkävijyys ja merkittävyys, systemaattisuus ja koordinaatio, vaikuttavuutta vahvistava viestintä, asiantuntijaverkoston vahvistuminen sekä ilmastotoimiin aktivoiminen. Alueellisen ilmastotyön kehittämisehdotuksina sidosryhmät toivoivat edelleen aktivointia ilmastotoimiin syventämällä yhteistyötä ja laajentamalla kohderyhmiä sekä rohkaisua, myönteisyyttä ja konkretiaa sisältäviä viestintätoimia.