''Du behöver inte vara orolig, jag är med dig'' - En kvalitativ intervjustudie om anhörigas upplevelser av sjukdomen ALS
Wallsten, Alea (2024)
Wallsten, Alea
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612668
Tiivistelmä
Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on raskas uutinen sekä potilaalle että erityisesti potilaan läheisille. ALS on sairaus, jossa aivosolujen, selkäytimen ja aivorungon hermosolut kuolevat, mikä johtaa lihasten surkastumiseen. Tämä johtaa siihen, että potilaat kuolevat muutaman vuoden kuluessa. Sairautta vastaan ei ole parannuskeinoa, ja vain muutamia vaihtoehtoja sen hidastamiseksi on olemassa. Hoivan ja tuen tarve vaihtelee. Mutta läheiset, jotka ovat lähellä potilasta, saavat sairauden myötä suuren vastuun harteilleen. Heidän täytyy ottaa vastuu tukipilarin roolista ja läheisen hoidosta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimuskysymysten avulla, miten läheiset kokivat sairauden ajanjakson ja miten suruprosessi eteni heidän kohdallaan. Tutkimuksen avulla kirjoittaja halusi syventää ymmärrystä siitä, miten voi tukea läheisiä vaikeina aikoina.
Tutkimus suunniteltiin käyttäen laadullista menetelmää, ja tietojen keruu tehtiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tämä tehtiin haastattelemalla neljää läheistä, joiden perheenjäsenet olivat menehtyneet ALS:n seurauksena. Haastattelut toteutettiin talvella 2023–2024 ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulokset ja teoreettinen lähtökohta, joka oli Katie Erikssonin hoitoteoria, koottiin sitten yhteen. Tuloksia koski kolme pääkategoriaa ja niiden alla oli kolme alakategoriaa. Tuloksista ilmeni, että sairausilmoitus herätti monia erilaisia tunteita ja haasteita. Suruprosessi oli erilainen jokaiselle, ja he käsittelevät surua eri tavoin. Tuki ja sen tarve olivat suuria fyysisen tuen osalta, ja informanteilla oli ristiriitaisia tunteita psykologisen tuen suhteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tutkimuskysymysten avulla, miten läheiset kokivat sairauden ajanjakson ja miten suruprosessi eteni heidän kohdallaan. Tutkimuksen avulla kirjoittaja halusi syventää ymmärrystä siitä, miten voi tukea läheisiä vaikeina aikoina.
Tutkimus suunniteltiin käyttäen laadullista menetelmää, ja tietojen keruu tehtiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tämä tehtiin haastattelemalla neljää läheistä, joiden perheenjäsenet olivat menehtyneet ALS:n seurauksena. Haastattelut toteutettiin talvella 2023–2024 ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulokset ja teoreettinen lähtökohta, joka oli Katie Erikssonin hoitoteoria, koottiin sitten yhteen. Tuloksia koski kolme pääkategoriaa ja niiden alla oli kolme alakategoriaa. Tuloksista ilmeni, että sairausilmoitus herätti monia erilaisia tunteita ja haasteita. Suruprosessi oli erilainen jokaiselle, ja he käsittelevät surua eri tavoin. Tuki ja sen tarve olivat suuria fyysisen tuen osalta, ja informanteilla oli ristiriitaisia tunteita psykologisen tuen suhteen.