Pieni ele -keräyksen markkinointiviestinnän kehittäminen
Salmenkylä, Roosa (2014)
Salmenkylä, Roosa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418506
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on auttaa nuorille suunnatun markkinointiviestinnän suunnittelussa. Työn toimeksiantaja on Pieni ele –keräys, joka on non-profit-organisaatio ja varainhankitapa 18 kotimaiselle vammais- ja terveystyön järjestölle. Pieni ele –keräys järjestetään vaalien yhteydessä lipaskeräyksenä, mutta muitakin lahjoituskanavia on käytössä. Pieni ele –keräyksellä on niukasti resursseja sijoitettavaksi syvälliseen kehittämistyöhön, mikä toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista. Kehittämällä markkinointiviestintää nuorille pyritään lisäämään nuorten lahjoittajien määrää. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millä markkinointiviestinnän keinoilla saadaan lisää nuoria lahjoittajia Pieni ele –keräykselle.
Taustatietona työssä on käytetty kahta kvalitatiivista Taloustutkimuksen hyväntekeväisyystutkimusta. Keskeisenä osana on myös lähtötilanneanalyysi, sillä Pieni ele –keräysessä ei ole aiemmin suunniteltu markkinointiviestintää nuorille. Lähtötilanneanalyysissa kerrotaan Pieni ele –keräyksen markkinoinnin nykytilasta, sen potentiaalista SWOT-analyysin avulla, non-profit-organisaation erityispiirteistä, toimintaympäristön muutoksista ja kohderyhmästä. Teoriaosuudessa käsitellään markkinointiviestintää ja kuluttajakäyttäytymistä.
Tutkimuksen tekemisen lähtökohta on, että nuoret tuntevat Pieni ele –keräyksen heikosti, mutta ovat potentiaalisia lahjoittajia. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään syvällisemmin nuorten suhtautumista lahjoittamiseen ja hyväntekeväisyydestä viestimiseen. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut tehtiin äänestyspaikoilla 25.5.2014, kyselylomakkeen avulla käyttäen avoimia kysymyksiä ja keskustelevaa tyyliä.
Tutkimuksen avulla saatiin selville, että nuoret ajattelevat lahjoittamisesta positiivisesti, mutta eivät näe paljoa vaivaa tehdäkseen lahjoituksen. Luotettava organisaatio, joka kerää rahaa tiedettävästi avun tarpeessa olevalle kohteelle sopivassa tilanteessa saa nuoret lahjoittamaan. Tunnettuus lisää keräyksen luotettavuutta. Vaikuttavimmat ja luotettavimmat lähteet hyväntekeväisyydestä viestimiselle ovat nuorille sosiaalinen media, kaverit ja uutiset. Tutkimusten tulosten, teoriapohjan ja lähtötilanteen perusteella tehtiin kehitysehdotuksia, jotka esitettiin DAGMAR-mallin avulla. Tärkeimmät ehdotukset olivat tietämyksen lisääminen näkymällä nuorten käyttämissä medioissa ja tunnettuuden lisääminen omien medioiden, jäsenjärjestöjen ja ansaitun median avulla.
Taustatietona työssä on käytetty kahta kvalitatiivista Taloustutkimuksen hyväntekeväisyystutkimusta. Keskeisenä osana on myös lähtötilanneanalyysi, sillä Pieni ele –keräysessä ei ole aiemmin suunniteltu markkinointiviestintää nuorille. Lähtötilanneanalyysissa kerrotaan Pieni ele –keräyksen markkinoinnin nykytilasta, sen potentiaalista SWOT-analyysin avulla, non-profit-organisaation erityispiirteistä, toimintaympäristön muutoksista ja kohderyhmästä. Teoriaosuudessa käsitellään markkinointiviestintää ja kuluttajakäyttäytymistä.
Tutkimuksen tekemisen lähtökohta on, että nuoret tuntevat Pieni ele –keräyksen heikosti, mutta ovat potentiaalisia lahjoittajia. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään syvällisemmin nuorten suhtautumista lahjoittamiseen ja hyväntekeväisyydestä viestimiseen. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin haastattelua. Haastattelut tehtiin äänestyspaikoilla 25.5.2014, kyselylomakkeen avulla käyttäen avoimia kysymyksiä ja keskustelevaa tyyliä.
Tutkimuksen avulla saatiin selville, että nuoret ajattelevat lahjoittamisesta positiivisesti, mutta eivät näe paljoa vaivaa tehdäkseen lahjoituksen. Luotettava organisaatio, joka kerää rahaa tiedettävästi avun tarpeessa olevalle kohteelle sopivassa tilanteessa saa nuoret lahjoittamaan. Tunnettuus lisää keräyksen luotettavuutta. Vaikuttavimmat ja luotettavimmat lähteet hyväntekeväisyydestä viestimiselle ovat nuorille sosiaalinen media, kaverit ja uutiset. Tutkimusten tulosten, teoriapohjan ja lähtötilanteen perusteella tehtiin kehitysehdotuksia, jotka esitettiin DAGMAR-mallin avulla. Tärkeimmät ehdotukset olivat tietämyksen lisääminen näkymällä nuorten käyttämissä medioissa ja tunnettuuden lisääminen omien medioiden, jäsenjärjestöjen ja ansaitun median avulla.