Vastuullisuuskartoitusmallin kehitystyö : ESRS-tiedonantovaatimusten huomioiminen Decade of Action Oy:n vastuullisuuskartoitusmallissa
Kalpio, Kiti (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405039006
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja esiin nousseet ihmisoikeusrikkomukset ovat korostaneet tarvetta vastuulliselle liiketoiminnalle. Kestävän kehityksen edistäminen vaatii uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita, josta syystä yritysten rooli on merkittävä. Yhteiskunta ja kuluttajat odottavatkin yrityksiltä läpinäkyvyyttä liiketoiminnan vaikutuksista. Yritysvastuun avulla yritykset myös parantavat toimintakykyään ja vahvistavat brändiään sekä asiakkaiden että työnhakijoiden silmissä. Enenevissä määrin myös sijoittajat ja yhteistyökumppanit arvioivat yrityksiä niiden vastuullisuuden perusteella. Kasvavien vastuullisuusvaatimusten seurauksena yhä useampi pk-yritys kamppailee pystyäkseen tarjoamaan merkityksellistä ja luotettavaa vastuullisuustietoa.
Euroopan komission tuore kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) velvoittaa pörssiyrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan myös arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Direktiivi vaikuttaakin epäsuorasti myös raportointivelvollisten yritysten toimittajiin. Raportointi tulee suorittaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaan. Kyseessä on massiivinen ja vaativa kokonaisuus, jonka haltuunotto vaatii paljon resursseja. Pk-yrityksillä onkin selkeä tarve ulkopuoliselle avulle ja yksinkertaisemmille vastuullisuustyökaluille, jotka helpottavat vaateisiin vastaamista.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä yhtenä tavoitteena oli kartoittaa, miten tilaajana toimivan konsultointiyrityksen, Decade of Action Oy:n vastuullisuuden lähtötilanteen kartoitusmallissa huomioidaan eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien tiedonantovaatimukset. Tutkimuskysymykseen vastattiin perusteellisen vertailutaulukon avulla. Kestävyysraportointistandardien lukemattomat tiedonantovaatimukset käytiin läpi ja niiden sisältöä verrattiin tilaajan malliin. Vertailussa huomattiin, että tilaajan mallissa huomioitiin suurin osa standardien aiheista jollain lailla. Suurimmat erot näkyivät vertailtavien mallien laajuudessa.
Toisena tavoitteena pyrittiin selvittämään, miten tilaajayrityksen kartoitusmallia voisi kehittää vastaamaan paremmin pk-yrityksiin kohdistuvia vastuullisuusvaatimuksia. Kysymystä lähestyttiin perehtymällä yritysvastuun ulottuvuuksiin ja pk-yritysten vastuullisuustyön nykytilaan. Apuna käytettiin tiedonhakua sekä asiantuntijahaastattelua. Kehitysehdotukset liittyivät muutamiin puuttuviin aiheisiin, sekä riskienhallinnan näkökulman korostamiseen, kuitenkin pitäen mielessä tarpeen kevyemmälle vastuullisuustyökalulle. Tilaaja hyödyntää opinnäytetyön tuloksia tuotekehittelyssään.
Euroopan komission tuore kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) velvoittaa pörssiyrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan myös arvoketjun alku- ja loppupään osalta. Direktiivi vaikuttaakin epäsuorasti myös raportointivelvollisten yritysten toimittajiin. Raportointi tulee suorittaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaan. Kyseessä on massiivinen ja vaativa kokonaisuus, jonka haltuunotto vaatii paljon resursseja. Pk-yrityksillä onkin selkeä tarve ulkopuoliselle avulle ja yksinkertaisemmille vastuullisuustyökaluille, jotka helpottavat vaateisiin vastaamista.
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä yhtenä tavoitteena oli kartoittaa, miten tilaajana toimivan konsultointiyrityksen, Decade of Action Oy:n vastuullisuuden lähtötilanteen kartoitusmallissa huomioidaan eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien tiedonantovaatimukset. Tutkimuskysymykseen vastattiin perusteellisen vertailutaulukon avulla. Kestävyysraportointistandardien lukemattomat tiedonantovaatimukset käytiin läpi ja niiden sisältöä verrattiin tilaajan malliin. Vertailussa huomattiin, että tilaajan mallissa huomioitiin suurin osa standardien aiheista jollain lailla. Suurimmat erot näkyivät vertailtavien mallien laajuudessa.
Toisena tavoitteena pyrittiin selvittämään, miten tilaajayrityksen kartoitusmallia voisi kehittää vastaamaan paremmin pk-yrityksiin kohdistuvia vastuullisuusvaatimuksia. Kysymystä lähestyttiin perehtymällä yritysvastuun ulottuvuuksiin ja pk-yritysten vastuullisuustyön nykytilaan. Apuna käytettiin tiedonhakua sekä asiantuntijahaastattelua. Kehitysehdotukset liittyivät muutamiin puuttuviin aiheisiin, sekä riskienhallinnan näkökulman korostamiseen, kuitenkin pitäen mielessä tarpeen kevyemmälle vastuullisuustyökalulle. Tilaaja hyödyntää opinnäytetyön tuloksia tuotekehittelyssään.