Myllypuron terveys- ja hyvinvointiprofiili : katsaus tilastoihin ja alueen terveyden edistämisen haasteisiin
Arokoski, Sanni; Enqvist, Lida-Pauliina (2014)
Arokoski, Sanni
Enqvist, Lida-Pauliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121620008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121620008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä tilastotietoa Myllypuron alueesta ja tuottaa alueen väestön terveys- ja hyvinvointiprofiili. Tavoitteena oli saatavissa olevien ja mahdollisimman tuoreiden tilastojen pohjalta saada kuva terveyden edistämisen haasteista alueella. Lisäksi opinnäytetyössä on pohdittu terveyden edistämisen haasteisiin kehittämisehdotuksia Käyttäjälähtöiselle hybridikampus -hankkeelle. Opinnäytetyö on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Käyttäjälähtöinen hybridikampus -hanketta. Hankkeeseen osallistuneita projekteja mahdollisesti hyödynnetään Myllypuron kampuksen ja alueen väestön ja yritysten yhteistyössä.
Työn alussa on kuvattu terveyttä ja hyvinvointia käsitteenä, sekä terveyden ja hyvinvoinnin kuvaamiseen käytettäviä ohjelmia. Ohjelmat ovat usein rakennettu laadullisten ja määrällisten mittareiden, indikaattorien, pohjalle, joiden avulla voidaan antaa laajoja tietoja yksinkertaisemmassa muodossa. Opinnäytetyössä käytettävät tilastot ja indikaattorit on valittu sen mukaan, mitä on ollut saatavilla maksuttomana ja luotettavista lähteistä. Pohjana on käytetty Terveys 2000 -ohjelman indikaattoreita niiden saatavuuden mukaan. Suurin osa Myllypuron terveys- ja hyvinvointiprofiilin tilastoista on peräisin Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Helsinki alueittain 2013. Myllypuron alueen lukuja on verrattu koko Helsinkiin, ja näin on saatu esille Myllypuron alueen terveyden edistämisen haasteita.
Työn tuloksena syntyi Myllypuron alueen terveys- ja hyvinvointiprofiili, jossa sairastuvuuden, kansantautien ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla suhteessa koko Helsinkiin selkeästi heikommat arvot. Myös koulutustaso näyttää heikommalta, työttömyysaste korkeammalta ja pienituloisten osuus suuremmalta.
Kehittämishaasteena hybridikampus voisi tarjota erilaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita Myllypuron väestön tarpeiden mukaan, sekä esimerkiksi kehittää ja tukea alueellista lähiötyötä. Myllypurossa olisi syytä painottaa kokonaisvaltaista ongelmiin tarttumista ja matalan kynnyksen palveluja.
Työn alussa on kuvattu terveyttä ja hyvinvointia käsitteenä, sekä terveyden ja hyvinvoinnin kuvaamiseen käytettäviä ohjelmia. Ohjelmat ovat usein rakennettu laadullisten ja määrällisten mittareiden, indikaattorien, pohjalle, joiden avulla voidaan antaa laajoja tietoja yksinkertaisemmassa muodossa. Opinnäytetyössä käytettävät tilastot ja indikaattorit on valittu sen mukaan, mitä on ollut saatavilla maksuttomana ja luotettavista lähteistä. Pohjana on käytetty Terveys 2000 -ohjelman indikaattoreita niiden saatavuuden mukaan. Suurin osa Myllypuron terveys- ja hyvinvointiprofiilin tilastoista on peräisin Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusta Helsinki alueittain 2013. Myllypuron alueen lukuja on verrattu koko Helsinkiin, ja näin on saatu esille Myllypuron alueen terveyden edistämisen haasteita.
Työn tuloksena syntyi Myllypuron alueen terveys- ja hyvinvointiprofiili, jossa sairastuvuuden, kansantautien ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla suhteessa koko Helsinkiin selkeästi heikommat arvot. Myös koulutustaso näyttää heikommalta, työttömyysaste korkeammalta ja pienituloisten osuus suuremmalta.
Kehittämishaasteena hybridikampus voisi tarjota erilaisia terveys- ja hyvinvointipalveluita Myllypuron väestön tarpeiden mukaan, sekä esimerkiksi kehittää ja tukea alueellista lähiötyötä. Myllypurossa olisi syytä painottaa kokonaisvaltaista ongelmiin tarttumista ja matalan kynnyksen palveluja.