Ensisijaisesti lapsi : juuri saapuneen pakolaistaustaisen lapsen erityinen haavoittuvuus
Väisänen, Eevastiina (2024)
Väisänen, Eevastiina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308580
Tiivistelmä
Pakolaisuus on globaali ilmiö, joka haastaa koko maailmaa, myös Suomea. Lapsien osuus kaikista maailman pakolaisista arvioidaan olevan vuonna 2023 jopa 41 %. Lasten oikeuksien toteutumisen varmistaminen kaikissa muuton vaiheissa on kaikkien maiden yhteinen tehtävä. Suomen tulee vastaanottavana maana turvata pakolaistaustaisten lasten kasvu ja kehitys.
Tässä opinnäytetyössä analysoitiin, mitä jo tiedetään juuri saapuneiden perheiden lasten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä, sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten tuen tarvetta. Lisäksi opinnäytetyössä haluttiin tarkastella lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa maahanmuuton näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena katsauksena, ja haut toteutettiin tieteellisiin tietokantoihin sekä manuaalisina hakuina. Opinnäytetyön viitekehys muodostui pakolaisuudesta ilmiönä globaalisti, sekä ilmiönä Suomessa. Työssä keskityttiin pakolaisuuden lapsinäkökulmaan ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka ohjaa poliittista päätöksentekoa. Tuloksista nousi esiin pakolaistaustaisten lasten erittäin suuri riski sairastua ahdistukseen, masennukseen tai traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Lasten yksilölliset tekijät, kuten demograafiset tekijät sekä perheen sosioekonominen asema lähtömaassa, toimivat riski- tai suojaavina tekijöinä. Tuloksissa vanhemman hyvinvointitaidot sekä ontologinen turvallisuus nousivat uusina näkökulmina.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä on pakkomuuttamisen kokeneiden lasten erityisen haavoittuvuuden tunnistamisen tärkeys. Systemaattinen arviointi mahdollistaisi oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen tarjoamisen. Nämä lapset tulisi huomioida ensisijaisesti lapsina, jotka omaavat voimakkaita hyvinvoinnin riskitekijöitä, joiden vaikutus kasvuun ja kehitykseen tulisi minimoida.
Tässä opinnäytetyössä analysoitiin, mitä jo tiedetään juuri saapuneiden perheiden lasten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä, sekä mitä tulisi ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten tuen tarvetta. Lisäksi opinnäytetyössä haluttiin tarkastella lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa maahanmuuton näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena katsauksena, ja haut toteutettiin tieteellisiin tietokantoihin sekä manuaalisina hakuina. Opinnäytetyön viitekehys muodostui pakolaisuudesta ilmiönä globaalisti, sekä ilmiönä Suomessa. Työssä keskityttiin pakolaisuuden lapsinäkökulmaan ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka ohjaa poliittista päätöksentekoa. Tuloksista nousi esiin pakolaistaustaisten lasten erittäin suuri riski sairastua ahdistukseen, masennukseen tai traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Lasten yksilölliset tekijät, kuten demograafiset tekijät sekä perheen sosioekonominen asema lähtömaassa, toimivat riski- tai suojaavina tekijöinä. Tuloksissa vanhemman hyvinvointitaidot sekä ontologinen turvallisuus nousivat uusina näkökulmina.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä on pakkomuuttamisen kokeneiden lasten erityisen haavoittuvuuden tunnistamisen tärkeys. Systemaattinen arviointi mahdollistaisi oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen tarjoamisen. Nämä lapset tulisi huomioida ensisijaisesti lapsina, jotka omaavat voimakkaita hyvinvoinnin riskitekijöitä, joiden vaikutus kasvuun ja kehitykseen tulisi minimoida.