Kartoitus- ja merkintämittausprosessien kehittäminen Vantaan kaupungin maatutkimusyksikössä
Moilanen, Mika (2024)
Moilanen, Mika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Vantaan kaupungin maatutkimusyksikön mittausmenetelmien kehittäminen kartoitus- ja merkintämittauksissa. Työn tarkoituksena oli selvittää liitospisteiden sijainnin ja määrän vaikutusta takymetrin orientoinnin tarkkuuteen sekä kartoitettavan pisteen tarkkuuteen. Tätä selvitettiin suorittamalla mittauksia suunnitellulla testiradalla, jolla pyrittiin jäljittelemään todellisia maastomittauskohteita sekä niillä suoritettavia orientointeja. GNSS-vastaanottimen hyödyntämistä takymetrin orientoinnissa selvitettiin mittaamalla tunnetuilla kiintopisteillä ja vertailemalla saatuja tuloksia.
Kartoitusmittauksien osalta työssä tutkittiin erilaisia kaivojen vesijuoksujen mittaustapoja sekä niiden tarkkuutta. Lisäksi työssä selvitettiin ja tulkittiin mittausohjetta siltojen ja alikulkujen kartoituksen sekä koodauksen osalta.
Merkintämittausten kehittämisen osalta opinnäytetyössä keskityttiin pohjatutkimuspisteiden turvalliseen merkitsemiseen. Merkitsemisprosessia kehitettiin tuomalla johtotiedot maastotallentimeen ja nykyaikaisten mittalaitteiden ominaisuuksien tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Tutkimusmittausten perusteella takymetrin orientoinnissa tarkinta on käyttää kolmea eri puolilla olevaa liitospistettä. Kapeassa kulmassa olevilla liitospisteillä oli mittausten huonoin tarkkuus. GNSS-vastaanotinta voidaan hyödyntää orientoinnissa mittausten perusteella vain avoimessa maastossa tietyin rajoittein. Kaivojen vesijuoksujen tutkimusmittauksissa tarkimmat tulokset erityyppisistä vesijuoksuista saatiin latan avulla suoritetuilla mittauksilla.
Kartoitusmittauksien osalta työssä tutkittiin erilaisia kaivojen vesijuoksujen mittaustapoja sekä niiden tarkkuutta. Lisäksi työssä selvitettiin ja tulkittiin mittausohjetta siltojen ja alikulkujen kartoituksen sekä koodauksen osalta.
Merkintämittausten kehittämisen osalta opinnäytetyössä keskityttiin pohjatutkimuspisteiden turvalliseen merkitsemiseen. Merkitsemisprosessia kehitettiin tuomalla johtotiedot maastotallentimeen ja nykyaikaisten mittalaitteiden ominaisuuksien tehokkaammalla hyödyntämisellä.
Tutkimusmittausten perusteella takymetrin orientoinnissa tarkinta on käyttää kolmea eri puolilla olevaa liitospistettä. Kapeassa kulmassa olevilla liitospisteillä oli mittausten huonoin tarkkuus. GNSS-vastaanotinta voidaan hyödyntää orientoinnissa mittausten perusteella vain avoimessa maastossa tietyin rajoittein. Kaivojen vesijuoksujen tutkimusmittauksissa tarkimmat tulokset erityyppisistä vesijuoksuista saatiin latan avulla suoritetuilla mittauksilla.