Sähköisen taloushallinnon ohjelmiston valinta ja käyttöönotto tilitoimistossa
Seppä, Minna (2014)
Seppä, Minna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519789
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Tili- ja yrityspalvelu Datastep. Nykyään yritykset odottavat tilitoimistolta sekä perinteisiä että sähköisiä taloushallinnon palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kahden sähköisen taloushallinto-ohjelmiston, Procountorin ja Netvisorin tärkeimpiä ominaisuuksia yrittäjän ja tilitoimiston näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään verkkolaskua, sähköisen taloushallinnon käsitettä ja toimintokokonaisuutta. Verkkolasku automatisoi myyntilaskujen lähettämistä ja ostolaskujen maksamista jo itsenäisenä toimintona. Kun pankin konekielinen tiliote integroidaan sähköisen taloushallinnon järjestelmään, tulee taloushallinnosta aikaasäästävää automaatiota. Teoriaosassa selvitetään myös sähköisen taloushallinnon vahvuuksia ja heikkouksia, jotka ovat ohjelmistojen kehittämisen kannalta oleellisia.
Opinnäytetyön empiriaosassa vertaillaan Netvisorin ja Procountorin tärkeimpiä sähköisen taloushallinto-ohjelmiston ominaisuuksia yrityksen ja tilitoimiston näkökulmasta. Tiedot on kerätty ohjelmistojen Internet-sivuilta ja kyselemällä ohjelmiston myyjiltä, kouluttajilta ja asiantuntijoilta. Tutkimuksen luotettavuutta on pyritty lisäämään teemahaastatteluilla ohjelmistoja käyttäville yrittäjille ja kirjanpitäjille.
Tutkimustulosten mukaan Procountor on automatisoidumpi ja hinnaltaan edullisempi ohjelmisto kuin Netvisor. Vastaajat kokivat myös, että Procountor ottaa paremmin huomioon yrittäjien ja tilitoimistojen mielipiteet ohjelmiston suunnittelussa kuin Netvisor. Molemmissa ohjelmistoissa kehitettävää löytyi käyttäjäystävällisyydessä. Ohjelmistot voisivat vielä enemmän lisätä yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen kanssa, jotta ohjelmat palvelisivat vielä paremmin käyttäjäänsä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla ohjelmiston kehittämiseen liittyvät asiat, jossa teemahaastattelun kohderyhminä olisivat ohjelmistojen myyjät, suunnittelijat ja tekijät.
Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Tili- ja yrityspalvelu Datastep. Nykyään yritykset odottavat tilitoimistolta sekä perinteisiä että sähköisiä taloushallinnon palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kahden sähköisen taloushallinto-ohjelmiston, Procountorin ja Netvisorin tärkeimpiä ominaisuuksia yrittäjän ja tilitoimiston näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään verkkolaskua, sähköisen taloushallinnon käsitettä ja toimintokokonaisuutta. Verkkolasku automatisoi myyntilaskujen lähettämistä ja ostolaskujen maksamista jo itsenäisenä toimintona. Kun pankin konekielinen tiliote integroidaan sähköisen taloushallinnon järjestelmään, tulee taloushallinnosta aikaasäästävää automaatiota. Teoriaosassa selvitetään myös sähköisen taloushallinnon vahvuuksia ja heikkouksia, jotka ovat ohjelmistojen kehittämisen kannalta oleellisia.
Opinnäytetyön empiriaosassa vertaillaan Netvisorin ja Procountorin tärkeimpiä sähköisen taloushallinto-ohjelmiston ominaisuuksia yrityksen ja tilitoimiston näkökulmasta. Tiedot on kerätty ohjelmistojen Internet-sivuilta ja kyselemällä ohjelmiston myyjiltä, kouluttajilta ja asiantuntijoilta. Tutkimuksen luotettavuutta on pyritty lisäämään teemahaastatteluilla ohjelmistoja käyttäville yrittäjille ja kirjanpitäjille.
Tutkimustulosten mukaan Procountor on automatisoidumpi ja hinnaltaan edullisempi ohjelmisto kuin Netvisor. Vastaajat kokivat myös, että Procountor ottaa paremmin huomioon yrittäjien ja tilitoimistojen mielipiteet ohjelmiston suunnittelussa kuin Netvisor. Molemmissa ohjelmistoissa kehitettävää löytyi käyttäjäystävällisyydessä. Ohjelmistot voisivat vielä enemmän lisätä yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen kanssa, jotta ohjelmat palvelisivat vielä paremmin käyttäjäänsä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla ohjelmiston kehittämiseen liittyvät asiat, jossa teemahaastattelun kohderyhminä olisivat ohjelmistojen myyjät, suunnittelijat ja tekijät.