Psykiatrisen päivystysyksikön osaston henkilökunnan työyhteisötaidot ja niiden kehittäminen
Koskitalo, Nina; Taipale, Tuija (2014)
Koskitalo, Nina
Taipale, Tuija
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519866
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja kehittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen päivystysyksikön osaston henkilökunnan työyhteisötaitoja. Tässä tutkimuksessa työyhteisötaitoja kuvataan neljästä osa-alueesta, jotka ovat perustyön tekeminen, vuorovaikutus työyhteisössä, toisten tukeminen ja toiminnan kehittäminen työyhteisössä. Tutkimuksen tavoitteena on osaston henkilökunnan työhyvinvoinnin edistäminen ja arjen sujuvuuden lisääntyminen työyhteisötaitojen kehittyessä.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena, soveltaen toimintatutkimusta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin osaston henkilökunnan työyhteisötaitoja kyselylomakkeella, jonka avulla luotiin perusta kehittämistehtävälle. Toisessa vaiheessa henkilökunta kehitti työyhteisötaitojaan ja osaston toimivuutta kehittämisiltapäivässä. Kehittämisiltapäivien kirjallisista tuotoksista, kehittämisehdo-tuksista laadittiin yhteenveto sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kyselyn tulosten perusteella keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat rauha työskennellä, tiedon saaminen tärkeistä asioista, työn ja toisten arvostaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, osaston toiminnan kehittäminen, autetuksi tuleminen sekä johtamisen tukeminen. Kehittämisiltapäivissä henkilökunta tuotti ratkaisuehdotuksia edellä mainittuihin aiheisiin. Työrau-haa uskottiin lisäävän toimintojen jakaminen kansliasta toisiin tiloihin ja tiedonkulkuun olennaisesti vaikutti jokaisen oma aktiivisuus. Työn arvostusta ja arvostetuksi tulemisen kokemusta vahvisti osaamisen huomioiminen työtehtävissä sekä työstä saatu suullinen palaute. Henkilökuntakokousten aktiivisempi hyödyntäminen yhteisten asioiden käsittelyssä ja toiminnan kehittämisessä nousi useissa kohdissa esille. Henkilökunta koki, että autetuksi tulee, kun rohkeasti pyytää apua, mutta sitä voitaisiin tarjotakin enemmän. Esimies koki johtamista tukevan osaston perustyön sujumisen ja toiminnan kehittämisen annettujen resurssien ja puitteiden sisällä. Esimieheltä toivottiin perusteluita asioihin ja selkeää ilmaisua olemassa olevista tosi-asioista.
Tutkimuksen konkreettinen hyöty työyhteisölle oli mahdollisuus kehittää työyhteisön toimintaa ja omia työyhteisötaitoja yhdessä osaston kehittämisiltapäivissä, joiden tuotoksista he saivat yhteenvedon luomistaan kehittämisehdotuksista. Ehdotusten käytäntöön vieminen jää työyhteisön vastuulle.
Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena, soveltaen toimintatutkimusta. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin osaston henkilökunnan työyhteisötaitoja kyselylomakkeella, jonka avulla luotiin perusta kehittämistehtävälle. Toisessa vaiheessa henkilökunta kehitti työyhteisötaitojaan ja osaston toimivuutta kehittämisiltapäivässä. Kehittämisiltapäivien kirjallisista tuotoksista, kehittämisehdo-tuksista laadittiin yhteenveto sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kyselyn tulosten perusteella keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat rauha työskennellä, tiedon saaminen tärkeistä asioista, työn ja toisten arvostaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, osaston toiminnan kehittäminen, autetuksi tuleminen sekä johtamisen tukeminen. Kehittämisiltapäivissä henkilökunta tuotti ratkaisuehdotuksia edellä mainittuihin aiheisiin. Työrau-haa uskottiin lisäävän toimintojen jakaminen kansliasta toisiin tiloihin ja tiedonkulkuun olennaisesti vaikutti jokaisen oma aktiivisuus. Työn arvostusta ja arvostetuksi tulemisen kokemusta vahvisti osaamisen huomioiminen työtehtävissä sekä työstä saatu suullinen palaute. Henkilökuntakokousten aktiivisempi hyödyntäminen yhteisten asioiden käsittelyssä ja toiminnan kehittämisessä nousi useissa kohdissa esille. Henkilökunta koki, että autetuksi tulee, kun rohkeasti pyytää apua, mutta sitä voitaisiin tarjotakin enemmän. Esimies koki johtamista tukevan osaston perustyön sujumisen ja toiminnan kehittämisen annettujen resurssien ja puitteiden sisällä. Esimieheltä toivottiin perusteluita asioihin ja selkeää ilmaisua olemassa olevista tosi-asioista.
Tutkimuksen konkreettinen hyöty työyhteisölle oli mahdollisuus kehittää työyhteisön toimintaa ja omia työyhteisötaitoja yhdessä osaston kehittämisiltapäivissä, joiden tuotoksista he saivat yhteenvedon luomistaan kehittämisehdotuksista. Ehdotusten käytäntöön vieminen jää työyhteisön vastuulle.