Kasvitauti- ja kasvunsäädeaineiden käyttömäärän arvioiminen ja kohdistaminen levityskarttojen avulla ohralla ja vehnällä
Silmälä, Vili (2024)
Silmälä, Vili
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237395
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona kasvinsuojelualan yritykselle Bayer Crop Sciencelle. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineiden levittämistä paikkakohtaisesti käyttömäärää säädellen ohralla ja vehnällä.
Perinteisesti viljakasvien kasvinsuojelutoimenpiteet tehdään tasasäätönä, jolloin torjunta-aineita levitetään sama määrä koko peltolohkolle. Paikkakohtaisessa määränsäädössä torjunta-aineiden levitysmäärää vaihdellaan eli kohdennetaan peltolohkon sisällä tarkemmin. Kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineita levitettäessä käyttömäärää säädellen kasvinsuojeluaine kohdistetaan satelliittipaikannuksen tai kasvustosensorin avulla. Kohdistus tapahtuu siihen peltolohkon osaan, mistä kasvinsuojeluaineelle saadaan paras vastine. Tällöin puhutaan määränsäädöstä ja täsmäkasvinsuojelusta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Bayer Crop Sciencen toteuttamaa tilatason koetta kesältä 2023. Tilatason viljelijäkokeissa testattiin kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineiden levittämistä käyttömäärää säädellen paikkatietoon perustuen. Opinnäytetyössä on lisäksi haastateltu kahdeksaa viljelijää eri puolilta Suomea, joilla on henkilökohtaista kokemusta paikkakohtaisesta määränsäädöstä kasvinsuojelutoimenpiteissä, teknologian avulla tai ilman.
Kesän 2023 aikana suoritetun tilakokeen perusteella satelliittipohjaisten biomassakarttojen avulla laadittuja levityskarttoja voidaan pitää luotettavina. Satelliittipohjaisten biomassakarttojen hyödyntämisessä pitkään kestävät pilviset ajanjaksot ovat ongelmallisia, sillä pilvisinä ajanjaksoina kasvustoja ei saada kuvattua lainkaan. Suoritetun tilakokeen perusteella kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineiden käyttömäärän kohdentaminen paikkatiedon avulla levityskarttoja hyödyntämällä vaatii pienet vaihteluvälit vesimääriin, ettei levitystasaisuus kärsi liikaa tai ajonopeutta jouduta muuttamaan kesken ruiskutustyön liian paljoa. Tilatason määränsäätökokeessa käytetty FieldView-sovellus toimi hyvin torjuntakokeiden suorittamisessa ja tarkastelussa. Sovelluksen avulla suoritettuja toimenpiteitä voitiin tarkastella integroidun torjunnan yleisten periaatteiden mukaan (IPM) helposti jälkeenpäin.
Viljelijähaastatteluiden perusteella kasvinsuojeluruiskujen tekniikan ja sovelluksien hinnat ovat tällä hetkellä suurin hidaste siihen, miksei paikkakohtainen määränsäätö lisäänny Suomessa. Lisäksi haastatteluiden perusteella tekniikan opettelu ja datakokonaisuuden yhteensovittaminen koettiin haasteena määränsäätötoimenpiteiden kehitykselle.
Perinteisesti viljakasvien kasvinsuojelutoimenpiteet tehdään tasasäätönä, jolloin torjunta-aineita levitetään sama määrä koko peltolohkolle. Paikkakohtaisessa määränsäädössä torjunta-aineiden levitysmäärää vaihdellaan eli kohdennetaan peltolohkon sisällä tarkemmin. Kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineita levitettäessä käyttömäärää säädellen kasvinsuojeluaine kohdistetaan satelliittipaikannuksen tai kasvustosensorin avulla. Kohdistus tapahtuu siihen peltolohkon osaan, mistä kasvinsuojeluaineelle saadaan paras vastine. Tällöin puhutaan määränsäädöstä ja täsmäkasvinsuojelusta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Bayer Crop Sciencen toteuttamaa tilatason koetta kesältä 2023. Tilatason viljelijäkokeissa testattiin kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineiden levittämistä käyttömäärää säädellen paikkatietoon perustuen. Opinnäytetyössä on lisäksi haastateltu kahdeksaa viljelijää eri puolilta Suomea, joilla on henkilökohtaista kokemusta paikkakohtaisesta määränsäädöstä kasvinsuojelutoimenpiteissä, teknologian avulla tai ilman.
Kesän 2023 aikana suoritetun tilakokeen perusteella satelliittipohjaisten biomassakarttojen avulla laadittuja levityskarttoja voidaan pitää luotettavina. Satelliittipohjaisten biomassakarttojen hyödyntämisessä pitkään kestävät pilviset ajanjaksot ovat ongelmallisia, sillä pilvisinä ajanjaksoina kasvustoja ei saada kuvattua lainkaan. Suoritetun tilakokeen perusteella kasvunsääde- ja kasvitautien torjunta-aineiden käyttömäärän kohdentaminen paikkatiedon avulla levityskarttoja hyödyntämällä vaatii pienet vaihteluvälit vesimääriin, ettei levitystasaisuus kärsi liikaa tai ajonopeutta jouduta muuttamaan kesken ruiskutustyön liian paljoa. Tilatason määränsäätökokeessa käytetty FieldView-sovellus toimi hyvin torjuntakokeiden suorittamisessa ja tarkastelussa. Sovelluksen avulla suoritettuja toimenpiteitä voitiin tarkastella integroidun torjunnan yleisten periaatteiden mukaan (IPM) helposti jälkeenpäin.
Viljelijähaastatteluiden perusteella kasvinsuojeluruiskujen tekniikan ja sovelluksien hinnat ovat tällä hetkellä suurin hidaste siihen, miksei paikkakohtainen määränsäätö lisäänny Suomessa. Lisäksi haastatteluiden perusteella tekniikan opettelu ja datakokonaisuuden yhteensovittaminen koettiin haasteena määränsäätötoimenpiteiden kehitykselle.