Palkkaprosessin automaatio palkanlaskijan näkökulmasta
Välimäki, Valtteri (2024)
Välimäki, Valtteri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237434
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja tuoda esiin automaation kehityksen vaikutuksia palkanlaskijan näkökulmasta. Opinnäytetyön isossa osassa oli kyselytutkimus, joka toteutettiin yhteistyöyrityksen palkanlaskijoiden avulla. Yhteistyöyritys oli pirkanmaalainen toimija taloushallinnon alalla. Kyselyn tavoitteena oli nostaa esille palkanlaskijoiden näkökulmia automaatioon liittyen, joiden avulla yhteistyöyritys pystyy kehittämään automaatiota. Kysely lähetettiin yhteistyöyrityksen kaikille palkanlaskijoille, joita oli 23 henkilöä. Kyselyyn vastasi 18 henkilöä eli vastausprosentti oli 78 prosenttia. Yhteistyöyrityksessä on pyritty panostamaan runsaasti automaatioon, jonka vuoksi palkanlaskijoiden näkökulmien esiin tuominen oli tärkeää sekä ajankohtaista.
Kyselyn lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa esiteltiin palkanlaskijan työprosessien vaiheita sekä automaation vaikutuksia palkanlaskentaan. Opinnäytetyössä käytiin läpi ohjelmistorobotiikan (RPA) ja järjestelmäintegraation mahdollisuuksia palkanlaskennan automaation edistämisessä. Teoriaosuutta tehostettiin esimerkein palkanlaskennan käytännön työstä sekä automaation hyödyntämisestä.
Opinnäytetyön tutkimusosion kyselyssä käytettiin pääosin määrällisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Lähes jokaisessa kysymyksessä oli myös avoin osio, johon vastaajat pystyivät perustelemaan näkökulmiaan. Kyselyyn oli mahdollista vastata viikon ajan Google Forms -alustalla. Tällä varmistettiin vastaajille mahdollisuus vastata kyselyyn rauhassa ja omalla ajallaan. Kyselyn tärkeimpänä osiona oli kysymykset automaation haasteista ja kehitysehdotuksista. Näiden lisäksi peilattiin tulevaisuuden palkanlaskennan työhön ja siihen, millaisena työntekijät kokevat automaation kehityksen.
Kyselyn tuloksista pystyttiin huomaamaan, että Tilitoimisto Y:n palkanlaskijat ovat pääosin tyytyväisiä automaation tuomaan ajansäästöön ja rutiinitöiden vähenemiseen. Konkreettisia ehdotuksia saatiin muun muassa ajastettuihin ajoihin sekä tiedostojen siirtoihin automaatiikalla. Kokonaisuudessaan yhteistyöyrityksen esihenkilö oli tyytyväinen työn tuloksiin ja kehitysehdotuksiin. Esihenkilön mukaan opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään tulevaisuuden kehitysprojekteissa.
Kyselyn lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa esiteltiin palkanlaskijan työprosessien vaiheita sekä automaation vaikutuksia palkanlaskentaan. Opinnäytetyössä käytiin läpi ohjelmistorobotiikan (RPA) ja järjestelmäintegraation mahdollisuuksia palkanlaskennan automaation edistämisessä. Teoriaosuutta tehostettiin esimerkein palkanlaskennan käytännön työstä sekä automaation hyödyntämisestä.
Opinnäytetyön tutkimusosion kyselyssä käytettiin pääosin määrällisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Lähes jokaisessa kysymyksessä oli myös avoin osio, johon vastaajat pystyivät perustelemaan näkökulmiaan. Kyselyyn oli mahdollista vastata viikon ajan Google Forms -alustalla. Tällä varmistettiin vastaajille mahdollisuus vastata kyselyyn rauhassa ja omalla ajallaan. Kyselyn tärkeimpänä osiona oli kysymykset automaation haasteista ja kehitysehdotuksista. Näiden lisäksi peilattiin tulevaisuuden palkanlaskennan työhön ja siihen, millaisena työntekijät kokevat automaation kehityksen.
Kyselyn tuloksista pystyttiin huomaamaan, että Tilitoimisto Y:n palkanlaskijat ovat pääosin tyytyväisiä automaation tuomaan ajansäästöön ja rutiinitöiden vähenemiseen. Konkreettisia ehdotuksia saatiin muun muassa ajastettuihin ajoihin sekä tiedostojen siirtoihin automaatiikalla. Kokonaisuudessaan yhteistyöyrityksen esihenkilö oli tyytyväinen työn tuloksiin ja kehitysehdotuksiin. Esihenkilön mukaan opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään tulevaisuuden kehitysprojekteissa.