Yhdyskuntalietteen hyödyntäminen energiantuotannossa Case: Satakunnan ammattikorkeakoulu

Abstract

Satakunnan ammattikorkeakoulu suunnitteli toteuttavansa Porin kampuksella suljetun vesikierron kahdessa WC-tilassa, jossa tilojen jätevedet olisi puhdistettu ja palautettu tilojen WC-istuinten huuhteluvedeksi. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, olisiko puhdistuksesta syntynyttä lietettä voinut hyödyntää energianlähteenä kattamaan osaa Porin kampuksen energiankulutuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin lietteen hyödyntämisen nykytilaa, lainsäädäntöä ja eri käsittelymenetelmiä. Case-osiossa arvioitiin menetelmien sopivuutta Satakunnan ammattikorkeakoulun tapauksessa lietteen energianlähteenä hyödyntämiseen.

Lietettä syntyi Suomessa vuonna 2020 kuivapainoltaan noin 135 000 tonnia. Suurin osa mädätettiin ja/tai kompostoitiin. Mädätyksestä saatavaa biokaasua voitiin käyttää energianlähteenä poltossa. Lietettä poltettiin melko vähän, ja Suomessa oli vain muutama lietettä polttoaineena hyödyntävä polttolaitos. Suurin osa käsitellystä lietteestä käytettiin viherrakentamisessa ja maataloudessa.

Lietettä voitiin käsitellä aerobisesti kompostoimalla ja anaerobisesti mädättämällä. Kemiallisia käsittelymenetelmiä olivat kalkkistabilointi ja kemicond-käsittely, jotka muuttivat lietteen hygieeniseen ja helpommin jatkokäsiteltävään muotoon. Liete voitiin käsitellä myös termisesti helpommin käsiteltävään muotoon. Tällaisia menetelmiä olivat terminen kuivaus, märkähiilto, pyrolyysi, torrefiointi ja kaasutus. Nämä menetelmät eivät tuottaneet energiaa, vaan kuivasivat ja muuttivat lietteen helpommin käsiteltävään muotoon, joka voitiin myöhemmin polttaa.

Lietettä voitiin myös polttaa. Yhteispoltossa liete ei juurikaan vaikuttanut tuotetun energian määrään, vaan lietettä poltettiin lähinnä siitä eroon pääsemiseksi. Jätteenpolttolaitoksilla voitiin polttaa pieniä määriä lietettä muun syötteen mukana. Suomessa oli yksi jätteenpolttolaitos, joka käsitteli myös lietettä. Näiden lisäksi lietettä voitiin polttaa myös erillispolttona ilman muuta syötettä. Tällaisia laitoksia oli Suomessa ainoastaan Rovaniemellä PAKU-tekniikalla toimiva lietteen erillispolttolaitos.

Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin kampuksen suljettu kierto olisi tuottanut lietettä vuositasolla vain 12,8 kg TS/a. Näin pienellä määrällä ei olisi saatu lietteen hyödyntämisestä energianlähteenä juurikaan hyötyä, joten lietteen kerääminen energianlähteeksi ei olisi ollut kannattavaa.