Työhyvinvoinnin kehittäminen Kaakkois-Suomen lomituspalveluissa
Kilponen, Minka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237407
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman laatiminen Kaakkois-Suomen lomituspalveluiden henkilöstölle. Työ rajattiin käsittelemään anonyymeista työhyvinvointikyselyistä saatuja tuloksia. Työhyvinvointia tarkasteltiin henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Opinnäytetyössä toteutetun työhyvinvointikyselyn kysymykset koskivat kaikkia työkyvyn osa-alueita: terveyttä, toimintakykyä, osaamista, arvoja, asenteita, motivaatiota, johtamista, työyhteisöä sekä työoloja.
Työssä tehtiin esiselvityksenä maatalouslomittajien työhyvinvointikysely keväällä 2021 Tutkimusmenetelmät-kurssin harjoitustehtävänä. Tulokset annettiin toimeksiantajan käyttöön, ja niitä hyödynnettiin lisäksi opinnäytetyön uuden työhyvinvointikyselyn vertailuaineistona. Itse toteutetuissa työhyvinvointikyselyissä käytettiin Webropol-kyselysovellusta. Lisäksi hyödynnettiin Mikkelin kaupungin toteuttaman Pulssi-kyselyn syksyn 2022 tuloksia.
Työn tuloksena saatiin tärkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet paikallisyksikön maatalouslomittajille sekä lomitushallinnossa työskenteleville. Työssä suunniteltiin myös kohteille sopivia kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä toimeksiantajan edustajien kanssa. Lisäksi omaan taulukkoonsa koottiin työhyvinvointikyselyssä parhaiten menestyneet kohteet, joissa oli havaittavissa hyviä käytäntöjä.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata samanlaisella uusintakyselyllä, muokata uusintakyselyn kysymyksiä tehtyjen toimenpiteiden suuntaan tai tehdä jollekin tietylle kohteelle lisäselvityksiä ja entistä tarkempaa seurantaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämistyöllä voidaan saada yhä parempia tuloksia aikaiseksi niin asiakaspalvelun, tiimityön sekä työntekijän ja esihenkilön henkisen hyvinvoinnin tasolla.
Tulokset ovat hyödynnettävissä myös yleisemmällä tasolla varsinkin maatalouslomittajien edunvalvontaan. Paikallisyksikkötasolla on melko haastavaa vastata maatalouslomituksen yleisiin haasteisiin, kuten pitkiin työmatkoihin ja työajan sijoitteluun. Eri paikallisyksiköiden välisellä hyvällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Työssä tehtiin esiselvityksenä maatalouslomittajien työhyvinvointikysely keväällä 2021 Tutkimusmenetelmät-kurssin harjoitustehtävänä. Tulokset annettiin toimeksiantajan käyttöön, ja niitä hyödynnettiin lisäksi opinnäytetyön uuden työhyvinvointikyselyn vertailuaineistona. Itse toteutetuissa työhyvinvointikyselyissä käytettiin Webropol-kyselysovellusta. Lisäksi hyödynnettiin Mikkelin kaupungin toteuttaman Pulssi-kyselyn syksyn 2022 tuloksia.
Työn tuloksena saatiin tärkeimmät työhyvinvoinnin kehittämiskohteet paikallisyksikön maatalouslomittajille sekä lomitushallinnossa työskenteleville. Työssä suunniteltiin myös kohteille sopivia kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä toimeksiantajan edustajien kanssa. Lisäksi omaan taulukkoonsa koottiin työhyvinvointikyselyssä parhaiten menestyneet kohteet, joissa oli havaittavissa hyviä käytäntöjä.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata samanlaisella uusintakyselyllä, muokata uusintakyselyn kysymyksiä tehtyjen toimenpiteiden suuntaan tai tehdä jollekin tietylle kohteelle lisäselvityksiä ja entistä tarkempaa seurantaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Työhyvinvoinnin kehittämistyöllä voidaan saada yhä parempia tuloksia aikaiseksi niin asiakaspalvelun, tiimityön sekä työntekijän ja esihenkilön henkisen hyvinvoinnin tasolla.
Tulokset ovat hyödynnettävissä myös yleisemmällä tasolla varsinkin maatalouslomittajien edunvalvontaan. Paikallisyksikkötasolla on melko haastavaa vastata maatalouslomituksen yleisiin haasteisiin, kuten pitkiin työmatkoihin ja työajan sijoitteluun. Eri paikallisyksiköiden välisellä hyvällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.