Liikunnan liikettä laajempi merkitys : liikunnan psykososiaaliset vaikutusmekanismit hyvinvointiin - integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Hakkarainen, Maarit (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176834
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoon pohjautuva katsaus liikunnan psykososiaalisista vaikutusmekanismeista hyvinvoinnin kohottajana. Tavoitteena oli tuottaa yhteistyökumppanille tuetun asumisen yksikkö Helmi-yhteisölle katsaus, jonka tietoa voidaan hyödyntää asukkaiden elämäntapaohjauksessa sekä yksikön päivätoiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin loppuvuodesta 2023 EBSCO:n, PubMedin, LABPrimon, Finnan sekä PsychINFO:n tietokannoista. Katsaukseen valittiin yhteensä 15 tutkimusartikkelia. Artikkelit arvioitiin Hawkerin ym. (2002) laadunarvioinnin menetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimusten mukaan liikunta vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin useiden erilaisten psykososiaalisten mekanismien kautta. Liikunta vahvistaa sosiaalisia suhteita: sen myötä voi mm. kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Liikunta vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa. Liikunta tuo arkeen merkityksellisyyden kokemusta. Liikunnalla on erilaisia mielenterveyttä tasapainottavia mekanismeja kuten läsnäolon tunteen lisääntyminen, ruminoinnin väheneminen, hallinnan tunteen ja resilienssin lisääntyminen sekä omaan kehoon koetun yhteyden vahvistuminen.
Tuloksien pohjalta voidaan esittää, että asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin voidaan vaikuttaa myönteisesti liikunnan avulla. Liikunnallista elämäntapaa edistäviä rakenteita ja toimintatapoja on suositeltavaa lisätä erityisesti palveluissa, joissa asiakkailla on yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia, mielenterveysongelmia tai arjesta puuttuu rakenteita, joihin kiinnittyä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin loppuvuodesta 2023 EBSCO:n, PubMedin, LABPrimon, Finnan sekä PsychINFO:n tietokannoista. Katsaukseen valittiin yhteensä 15 tutkimusartikkelia. Artikkelit arvioitiin Hawkerin ym. (2002) laadunarvioinnin menetelmällä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimusten mukaan liikunta vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin useiden erilaisten psykososiaalisten mekanismien kautta. Liikunta vahvistaa sosiaalisia suhteita: sen myötä voi mm. kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Liikunta vahvistaa minäpystyvyyden tunnetta sekä itsetuntoa. Liikunta tuo arkeen merkityksellisyyden kokemusta. Liikunnalla on erilaisia mielenterveyttä tasapainottavia mekanismeja kuten läsnäolon tunteen lisääntyminen, ruminoinnin väheneminen, hallinnan tunteen ja resilienssin lisääntyminen sekä omaan kehoon koetun yhteyden vahvistuminen.
Tuloksien pohjalta voidaan esittää, että asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin voidaan vaikuttaa myönteisesti liikunnan avulla. Liikunnallista elämäntapaa edistäviä rakenteita ja toimintatapoja on suositeltavaa lisätä erityisesti palveluissa, joissa asiakkailla on yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia, mielenterveysongelmia tai arjesta puuttuu rakenteita, joihin kiinnittyä.