Katualueen pohjanvahvistuksen vaihtoehtotarkastelut hiilipäästöjen näkökulmasta
Salo, Milla (2024)
Salo, Milla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404176790
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin katualueen pohjanvahvistusmenetelmien hiilipäästöjä, keskittyen pilaristabilointiin ja kevennysrakenteisiin Sipoon Puu-Talman alueella. Työn tärkeimpänä tavoitteena oli tutkia ja vertailla näiden menetelmien soveltuvuutta pehmeillä maaperäalueilla hiilijalanjäljen näkökulmasta. Työssä käsiteltiin stabilointiprosessin ja kevennysrakenteiden perusteita sekä hiilipäästölaskennan periaatteita.
Laskennalliset tulokset osoittavat kevennysrakenteiden aiheuttavan huomattavasti vähemmän hiilipäästöjä verrattuna pilaristabilointimenetelmään. Kuitenkaan nämä menetelmät eivät yllä perinteisen murskerakenteen alhaiseen hiilipäästötasoon. Mikäli kuitenkin tarvitaan pohjanvahvistustoimenpiteitä, kevennysrakenteiden käyttö pilaristabiloinnin sijaan voi olla merkittävä askel kohti infrarakentamisen hiilipäästöjen vähentämistä.
Työ tarjoaa tietoa pohjanvahvistusmenetelmien hiilipäästöjen vertailusta ja edistää kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen valintaa infrarakenteiden suunnittelussa. Työ korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä hiilipäästöjen hallinnassa, tarjoten esimerkin hiilipäästöjen huomioon ottavassa suunnitteluprosessissa. The thesis examined the carbon emissions of subgrade strengthening methods in street areas, focusing on column stabilization and lightweight structures in the Sipoo Puu-Talma area. The main goal of the work was to investigate and compare the suitability of these methods in soft soil areas from the perspective of carbon footprint. The thesis covered the basics of the stabilization process and lightweight structures, as well as the principles of carbon emission calculation.
The computational results indicate that lightweight structures cause significantly less carbon emissions compared to the column stabilization method. However, these methods do not reach the low carbon emission level of traditional crushed stone structures. If subgrade strengthening measures are needed, using lightweight structures instead of column stabilization can be a significant step towards reducing carbon emissions in infrastructure construction.
The work provides information on the comparison of carbon emissions from subgrade strengthening methods and promotes the selection of sustainable development solutions in infrastructure design. The work emphasizes the importance of the design phase in managing carbon emissions, offering an example of a design process that takes carbon emissions into account.
Laskennalliset tulokset osoittavat kevennysrakenteiden aiheuttavan huomattavasti vähemmän hiilipäästöjä verrattuna pilaristabilointimenetelmään. Kuitenkaan nämä menetelmät eivät yllä perinteisen murskerakenteen alhaiseen hiilipäästötasoon. Mikäli kuitenkin tarvitaan pohjanvahvistustoimenpiteitä, kevennysrakenteiden käyttö pilaristabiloinnin sijaan voi olla merkittävä askel kohti infrarakentamisen hiilipäästöjen vähentämistä.
Työ tarjoaa tietoa pohjanvahvistusmenetelmien hiilipäästöjen vertailusta ja edistää kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen valintaa infrarakenteiden suunnittelussa. Työ korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä hiilipäästöjen hallinnassa, tarjoten esimerkin hiilipäästöjen huomioon ottavassa suunnitteluprosessissa.
The computational results indicate that lightweight structures cause significantly less carbon emissions compared to the column stabilization method. However, these methods do not reach the low carbon emission level of traditional crushed stone structures. If subgrade strengthening measures are needed, using lightweight structures instead of column stabilization can be a significant step towards reducing carbon emissions in infrastructure construction.
The work provides information on the comparison of carbon emissions from subgrade strengthening methods and promotes the selection of sustainable development solutions in infrastructure design. The work emphasizes the importance of the design phase in managing carbon emissions, offering an example of a design process that takes carbon emissions into account.